Sisältöön | Selaa aloitteita | Ohje | Tulosta

Huolenaiheita ja parannettavaa Sotkamossa, sekä Kainuussa oppilaan näkökulmasta

Sotkamo Kuntalaisaloite
Julkaistu 
3.12.2018
Kerää osallistujia
Lähetetty kuntaan 
Kerää osallistujia

Aloitteen sisältö

- Älykkäillä katuvaloilla voi säästää jopa 40 prosenttia energiaa, ne loistaisivat synkällä kirkkaammin ja “haistelisivat” sensoreiden avulla kulkijoiden määrää.
*Led-tekniikka mahdollistaa katuvalojen ohjaamisen valo-olojen ja kulkijoiden määrän ja tarpeen mukaan

*Led-valot eivät kuluta niinkään suuria virtamääriä, kuin perinteiset, halogeenilampuilla toimivat katuvalomallit, Led-valot ovat myös pidempi-ikäisiä. Vaikka valojen kaavailu ja päivitys tulisikin viemään aikaa ja maksamaan, jälkikäteen säästöä kertyisi huomattavia summia. Ilkeäisin jopa sanoa, että loppujen lopuksi urakka maksaisi itse itsensä.

- Teiden ylläpito on otettava vakavasti
*Teiden suolaukseen, auraukseen ja polanteentorjuntaan on panostettava talvisin, kesäisin sorateiden pölynsidonta on aloitettava tarpeeksi ajoissa, sorateitä kuuluu lanata tarpeeksi syksyisin, jotta päällystämättömät väylät eivät vaurioidu liikennettä häiritsevälle tasolle.

*Kunnostetuilla ja päällystetyillä teillä on suuri merkitys päivittäisen liikkumisen ja elinkeinoelämän kilpailukyvyn kannalta.

*Huom! Tienhoitoa EI missään nimessä kuulu ottaa vakavasti vasta silloin, kun vaikkapa koulubussi on syrjäseudulla luisunut ojaan liukkaan ja auraamattoman väylän vuoksi!

*On myös huomattavaa, että teiden hoidossa lisäraha ei välttämättä takaa parempaa hoitotasoa, vaan lisäraha valuu ainoastaan urakoitsijan "rahapussiin" kohonneina tuottoina. Valvonnan tehostaminen on ensisijainen parannus hoitotason kohennukseen, ei riitä, että tiedotusvälineissä kirjoitetaan lisärahoituksesta ja sitä myöten laadun parantumisesta. Lisärahoitus pitää näkyä ehdottomasti tiestöllä. Valvonnan pitää olla riittävän pienellä alueella tapahtuvaa ja EHDOTTOMASTI objektiivista. "Tarjottu lounas" ei saa missään nimessä olla vaikuttamassa laadunvalvonnan tasoon.

*Helpotukseksi pääväylät saadaan meidänkin alueella pidettyä aika hyvin kunnossa, mutta seututiet ovat heikommassa jamassa. Yksi ongelma ovat teiden reunojen murtumat sekä terävät irtokivet ja palaset, routavauriot sekä reiät päällysteessä. Ne syövät renkaita.

- Sisäilmaongelmat on tutkittava ja korjattava pikaisesti
*Sisäilman kuuluu olla raikasta ja huomaamatonta

*Viemärin, kemikaalien, homeen tai maakellarin haju tavanomaisessa työympäristössä ei ole asiaan kuuluva. Hajun syy tulee selvittää ja poistaa.

*Täytyy pitää mielessä, että usein laajakaan homeongelma ei välttämättä näy tai haise. Tällöin oireilu voi herättää epäilyksen sisäilmaongelmasta, erityisesti silloin, jos oireilu liittyy tiettyyn rakennukseen ja helpottuu muualla. Esimerkkioireisiin voi kuulua lämpö ja/tai kuume, väsymys sekä silmien ja/tai hengityselinten ärtymys.

*Ehdottaisin toimistojen, koulujen, julkisten tilojen ja virastojen kosteusprosenttien, rakenteiden ja ilmastointijärjestelmien perusteellista tarkastusta, ja välittömiä, kunnollisia huoltotoimenpiteitä, mikäli potentiaalisia ongelmia kohdataan, home ja kosteus ei maalia ja tapettia päälle rätkimällä poistu!


- Kainuussa tehdään paljon väkivaltarikoksia, kainuulainen mies sairastelee paljon, juo kaksin käsin viinaa ja kuolee nuorena - miksi?
*Asukasmäärään suhteutettuna Kainuussa tehdään paljon väkivaltarikoksia.

*Alkoholi ja syrjäytyminen ovat Kainuussa liiankin yleispäteviä syitä miesten väkivaltarikoksiin, kannattaisi teettää tutkimus nimenomaan kainuulaisesta väkivallasta ja siitä synnyttävistä tekijöistä, väkivallan kulttuuri on laajemmalla ja syvemmällä.

*Kainuun askellus väkivaltatilastojen kärkeen alkoin 1990-luvun puolivälissä, kasvu taittui kymmenessä vuodessa, ja vastoin odotuksia, muutokset väestön ikärakenteessa eivät ole kääntäneet kehityksen suuntaa, käyrä pysyy hälyttävän korkealla.

*Yhtenä selityksenä voisi pitää lähisuhdeväkivaltaan tehtyä lainmuutosta, jossa poliisi voi tutkia perheenjäsenten toisiinsa kohdistamaa väkivaltaa, vaikka uhriksi joutunut ei tekijälle rangaistusta vaatisikaan, tärkeämpänä syynä voisi pitää kuitenkin yleisen arvomaailman liberalisoitumista

*Toisena seikkana täytyy pitää mielessä, että asioita hyväksytään aiempaa enemmän ja itsekontrolli on vähäisempää. Myös nuorten alkoholinkäyttöön ja häiriökäyttäytymiseen suhtaudutaan välinpitämättömästi, jopa niin, että vanhemmat itse hankkivat juomat alaikäisille lapsilleen, asiaa painetaan hyvin villaisesti. Opetustyössäkin keinot puuttua häiriökäyttäytymiseen ovat rajalliset.

*Poliisin tilastoimia henkeen ja terveyteen kohdistuvia rikoksia Kainuussa tehdään asukaslukuun suhteutettuna eniten Suomussalmella, Kajaanissa ja Sotkamossa. Kainuulainen väkivalta ei ole erityisen raakaa, vaikka tekoja on määrällisesti paljon. Tilastoiduista väkivaltarikoksista suurin osa on pahoinpitelyjä tai lieviä pahoinpitelyjä. 2010-luvun vaihteessa on uutisoitu myös murhan ja tapon yrityksistä, mutta pääosin kainuulainen väkivalta on miesten keskinäistä nujakointia. Tapauksia jää paljon myös tilastoimatta, kun asiat ratkaistaan ilman poliisin apua.

*Kainuulainen väkivalta on pohjimmiltaan kunniaväkivaltaa. Mustasukkaisuus on keskeisiä motiiveja. Pelkoa kasvojen menettämisestä ja häpeästä pienenevien yhteisöjen keskellä. Sukupolvien yli periytyvää väkivallan kulttuuria ei tunnisteta, mutta isä-poika-kombinaatioita Kainuustakin löytyy - Kotoa opitaan. Nähdään, kun isä kurmottaa äitiä. Yleensä näihin liittyy pitkittynyttä työttömyyttä ja päihteiden käyttöä.

*Myös nuorten aikuisten elämänhallintaan liittyvä koulutus voi olla liian vaativaa joillekkin, kun oman ikäluokan koulutukseen ja työelämään siirtymisen oletusvauhdista putoaa, laidat ovat monelle liian korkeat kiivetä takaisin. Antaudutaan järjestelmien ulkopuolelle, elämä jatkuu yhteiskunnan hang around -jäsenenä. Yhteiskunnan sisään kehittyy varjoyhteiskunta merkistöineen.

*Päihteet ja toimeentulon jatkoksi tehtävä pieni vilunki lisäävät riskiä joutua osalliseksi väkivaltarikokseen, uhriksi joutuminen ruokkii koston mentaliteettia, ja kaunaa kannetaan kauan. Väkivallan tekijää odottaa yhteisön paine toimia väkivaltaisesti jatkossakin. Väkivallan kierre vahvistuu, ja iän myötä myös riski vakavammasta, hengen päälle koituvasta väkivaltarikoksesta kasvaa.

*Kainuussa kirjattiin yli 500 lastensuojeluilmoitusta vuonna 2010. Huono-osaisuuden periytyminen tunnustetaan. Väkivallassa ilmenee samanlaista ylisukupolvisuutta kuin työttömyydessä ja päihteiden käytössä, mutta varon leimaamasta sitä vain kainuulaiseksi ilmiöksi - Väkivalta on opittu ratkaisumalli. Koettu epäoikeudenmukaisuus ja sen ratkaiseminen. Karrikoiden se on sitä, että kaveri vetää liian pitkät siivut tarjotusta pullosta tai tanssittaa väärää naista. Sitten läsähtää.


- Mielenterveys- ja sosiaalipalveluja on tuotava laajemmin esille, etenkin nuorten syrjäytymistä, radikalisoitumista ja alkoholisoitumista on torjuttava konsteilla millä hyvänsä
*Vuonna 2010 Kainuussa tilastoitiin seitsemäntoista itsemurhatapausta. Väestömäärään suhteutettuna Kainuun itsemurhaluvut ovat korkeat ja erityisesti nuorten osalta. Ristiriita lapsuuden haaveaikuisuudesta ja eletyn kautta koetusta maailmasta on monelle liian raju. Pelko omasta heikkoudesta ja haavoittuvuudesta panee ajamaan vastaantulevien kaistalle. - Kaikki viihteessä tarjottava elämä, jossa eletään kuin elopellossa paria keskenään vaihdellen on ookoo, mutta kun tosielämässä nuori löytää itselleen toisen, tyttöystävä jättää, maailma nähdään niin mustaksi, että ollaan valmiita tekemään peruuttamattomia ratkaisuja.

*Pienillä paikkakunnilla nuorten itsemurhat koskettavat aina suurta joukkoa ihmisiä. Syyllisyys ja häpeä, leimautumisen pelko ohjaa jäljelle jäävien läheisten elämää. Taakka kannetaan hiljaisuudessa. - Tarvittaisiin pitempiaikaista seurantaa ja syvällisempää analyysiä, jotta voisimme pureutua asiaan tehokkaammin, tämä toteutetaan tuomalla mielenterveystyötä laajemmin esille, Kainuussa on paljon kätkettyä, käsittelemätöntä häpeää. Piilopirttien insestiä ja pedofiliaa, vaiettua lapsuuteen liittyvää traumaattista väkivaltaa.

Yhteenveto:
- Hyvin huollettu tiestö, julkisen liikenteen laaja verkosto ja hyvä työpaikkojen, julkisten tilojen ja koulujen tarjonta ja sisäilma toimivat oivina vetonauloina Sotkamoon päin, mutta hyvä sisäilma tarkoittaa sitä, että pienet kosmeettiset korjaukset eivät vanhoissa rakennuksissa enää riitä. Parempi kertarytinä kuin jatkuva kitinä. Ja mikä onkaan lasku tulevaisuudessa homekoulujen ja julkisten tilojen homeesta sairastuneiden käyttäjien terveydenhoidosta/ennenaikaisesta eläköitymisestä maakunnalle. Voisimme ottaa mallia Kuhmosta ja heidän uudesta puukoulustaan, eli rakennetaan kerralla vanhan tilalle uutta, taikka tehdä kerralla kunnolliset korjaukset kunnan huoltopiirin rakennuksiin.


- Sotkamon johtoelinten kuuluisi osata mainostaa kuntaamme enemmän sosiaalisessa mediassa, edustaen paikkakuntaamme laajasti ja valtakunnallisesti, mahdollisesti luoden lievää sisäänsuuntautuvaa muuttovirtaa täten lisäten väestöä, veronmaksajia, sekä kysyntää töille ja kaupallisille rakennuksille. Lisäisi kunnan varoja myös tonttien kaupan kautta. On myös pidettävä mielessä, että melko suuri osa muuttajista haluaa aloittaa oman yrityksen, eli tyhjiä toimitiloja on hyödynnettävä, ja lopulta uusia rakennettava, myös kirkonkylän statusta tulisi kohentaa. Mutta, tyhjien toimitilojen markkinoinnissa pitäisi ottaa järki käteen, (olipa vuokraaja/myyjä yksityinen, kunta tai valtio) ei yritetä kerralla "miljonääreiksi", vaan vuokrat ja mahdolliset myyntihinnat pyritään pitämään järkevissä kokoluokissa. Kohtuullinen tulo jo lopettaneiden yrittäjien/toimitilojen omistajien pitäisi pitää kristallinkirkkaana mielessä, kuuta taivaalta hakiessa jää "nälsy" käteen ja mahdollinen tuleva yrittäjä menee muualle halvemman toimitilan vuoksi.

- Yksityiskohtaisesti selittämäni mielenterveys- ja väkivaltaongelmat sisältävät kaiken tarvittavan tiedon, toimivat itse itsensä yhteenvetoina, tavallaan.

- Sotkamon kuuluu pitää luontorikkaasta ja ympäristöystävällisestä imagostansa kiinni. Viime aikoina on mediassa ja politiikassa nostettu ilmastoasiat tapetille, ja EU on määritellyt Suomen päästönvähennykset 30-40% vuoteen 2030 mennessä, vertailukohtana käytetään vuotta 1990. Monet EU-maat ovat jo saavuttaneet vuoden 2020 tavoitteet, mutta 2030 tarkoittaa hanakampia vähennyksiä päästöissä. Tämä tarkoittaa Suomelle lisää suuria lisätöitä. Mikäli korostaisimme Sotkamossa kierrätyksen, vähäpäästöisyyden ja muovittomuuden merkitystä, modernisoisimme voimalaitoksia, kaivoksia, tehtaita ja infrastruktuuria yleisesti vähäpäästöisemmiksi ja ekoystävämmälliseksi, voisimme harppoa valtavasti etumatkaa muihin kuntiin ilmastopolitiikassa. Panostaisimme paikalliseen, luonnonvaraiseen ja omavaraiseen maatalouteen, kuten omavaraiseen elämiseenkin. Pieni ympäristöteko kerrallaan, voimme muuttaa ilmastoa parempaan päin.






Kirjoittanut: Juuso Korhonen, Tenetin koulu, 7C

Vastuuhenkilö

Osallistuja

1

Kuvaajassa näytetään vain Kuntalaisaloite.fi-palvelussa kerätyt kannatusilmoitukset. Kuvaaja päivittyy vuorokauden vaihtuessa.
Voit upottaa kuvaajan omille verkkosivuillesi täältä.