Sisältöön | Selaa aloitteita | Ohje | Tulosta

ALOITE ROVANIEMEN OUNASVAARAN POHJOISPUOLEN ALUEEN KEHITTÄMISEKSI ASUINKÄYTTÖÄ, TOIMINTAA, VIRKISTYSTÄ, URHEILUA, MATKAILUA JA LUONTOA KUNNIOITTAEN

Rovaniemi Kuntalaisaloite
Julkaistu 
1.9.2017
Kerää osallistujia
Lähetetty kuntaan 
26.9.2017
Lähetetty kuntaan 
26.9.2017

Aloitteen sisältö

ALOITE ROVANIEMEN OUNASVAARAN POHJOISPUOLEN ALUEEN KEHITTÄMISEKSI ASUINKÄYTTÖÄ, TOIMINTAA, VIRKISTYSTÄ, URHEILUA, MATKAILUA JA LUONTOA KUNNIOITTAEN

Tämä esitys kuvaa Rovaniemen kaupungin Karvonrannan kaupunginosan ja sen lähialueiden asukkaiden tahtoa alueen kehittämiseksi, erityisesti liikenteen järjestämistä koskien. Alueen asukkaiden mielestä (yli sataa asukasta kuullen) kyseistä aluetta tulee kehittää ihmisläheisen kaupunkisuunnittelun ehdoin monipuolisesti ja luovasti niin asuinkäytön, luonnonsuojelun, virkistyskäytön, matkailun kuin urheilunkin ja luontoliikunnan suhteen.

Kaupunginosa on arvostettu, perinteikäs, pientalovaltainen asuinalue. Historia on nähtävissä alkuperäisten sukujen yhä asuttamien tilojen vanhoina pihapiireinä, puutarhoina ja viljelyspalstoina. Lähialueella on suojeltuja rakennuksia. Kyseinen alue on Rovaniemen ainoa matkailun ja urheilun yhdistävä, kansainvälisesti arvostettu keskus ja kaupungin vetovoimatekijä.

Kehityksen tavoitteena tulee olla alueen mahdollisuuksien tarjoaminen kaikille kuntalaisille ja matkailijoille alueen viihtyisyyttä, luontoarvoja ja historiaa kunnioittaen. Asukkaiden tarpeita ja oikeuksia laiminlyöviä, ympäristö- ja luontoarvoja tuhoavia ratkaisuja ei tule tehdä, vaan aluetta on kehitettävä erityisesti tulevien sukupolvien tarpeisiin, sosiaalisesti ja ekologisesti kestävän kehityksen arvoja syvällisesti ymmärtäen. Ounasvaaralla on paikallisen arvon lisäksi huomattava maakunnallinen ja valtakunnallinen arvo.

Viimeisin Ounasvaaran kaavaesitys painottuu matkailuun. Tuemme kaupungin suunnitelmaa, jossa Pallarintien ja Koskenkyläntien alueen kehittämisen painopisteeksi otetaan asuinkäyttö ja matkailu.

Ehdotamme, että alueesta kehitetään kaupunkitila, koko perheen elävä ja viihtyisä asuin- ja elinympäristö, jossa idyllinen katualue asuintaloineen liittyy luontevasti Ounasvaaran matkailu-, urheilu- ja ulkoilupalveluihin ja luontoliikuntamuotoihin. Asukkaat ja matkailijat kohtaavat aidossa ilmapiirissä, eräänlaisessa kylässä kaupungin sisällä. Tarkoituksena on asujien ja matkailijoiden välisen yhteyden vahvistaminen.

Kaupungin strategia on ristiriidassa alueen nykytilan kanssa. Aluetta hallitsee raskas teollinen liikenne. Alueen liikennejärjestelyjä tulee muuttaa siten, että alue rauhoitetaan läpi ajavalta raskaalta liikenteeltä, joka nykyisellään aiheuttaa monenlaisia haittoja ja vaaraa. Alueen asuinkäytön ja matkailun merkittävä laadun parannus on toteutettavissa vähäisin muutoksin. Ratkaisuesitys on luvussa 5.


1. Lähtökohtana alueen asuinkäytön ja matkailun yhdistäminen

Karvonrannan alue muodostaa yhtenäisen asuinalueen kaupungin asemakaava-alueella, johon liittyy matkailuelinkeinotoimintaa, sekä Ounasvaaran urheilupuiston alue vanhoine metsineen. Ounasvaaran alueen luontoarvot ja matkailukäyttö ovat kaupungin tärkeä vetovoima- ja kilpailutekijä.

Asuin- ja elinympäristöllä on kiistattomia vaikutuksia ihmisen fyysiseen ja henkiseen hyvinvointiin, mikä tukee Pallarintien asuinkäytön kehittämistä ja sen ympäristön luonnon säilyttämistä mahdollisimman koskemattomana. Asumisen laatua, sekä hyvinvointia ja terveyttä ylläpitävät, sairastumista ehkäisevät toimet ovat kaupungille kannattava sijoitus tulevaisuuteen. Viihtyisä, turvallinen ja erityisesti lasten hyvinvointia ja elinolosuhteita parantava asuminen ja kehittäminen vetävät puoleensa uusia asukkaita ja osaamista ja siten lisäävät kaupungin houkuttelevuutta, elinvoimaisuutta ja kilpailukykyä. Alueen kehittämisellä on välitön vaikutus myös kiinteistöjen arvoon, ja se houkuttelee investoimaan asumiseen, korjaus- ja uudisrakentamiseen sekä matkailuun.

Kaupunkilaiset itse arvostavat kyselyjen perusteella luonnonläheisyyttä, viihtyisää ja turvallista asuin- ja elinympäristöä sekä alueen virkistysmahdollisuuksia. Nykyinen lainsäädäntö tukee alueen viihtyvyyden, turvallisuuden ja luontoarvojen kehittämistä. Ensiarvoisen tärkeää on lasten turvallisen elinympäristön mahdollistaminen ja varmistaminen. Useimmat matkailijatkin hakevat alueen matkailupalveluista luonnonrauhaa, jota Ounasvaaran luonto tarjoaa. Tutkimusten mukaan asuminen ja matkailu tukevat luontevasti toinen toisiaan.

Ounasvaaran pohjoispuolen luonnonläheisyyteen perustuva asumis- ja matkailukäyttö on mahdollista tuotteistaa pidemmälle. Alueen asuinkäytön laadun parantamisesta on mahdollista saada tuottoa kaupungille ja matkailulle. Alueelle on alkanut syntyä luovaa yritystoimintaa, jossa matkailija kohtaa paikallisen asukkaan esim. saunan lauteilla. Alueelle kaivattaisiin lisää vastaavanlaisia pienimuotoisia palveluja, jotka mahdollistavat luonnolliset ja aidot kohtaamiset, kuten lähikauppa aiemmin oli.


2. Raskaan liikenteen haitat

Alueen halki kulkeva Pallarintie on Rovaniemen kaupungin katuverkkoon kuuluva katu, jonka jatkeena olevaa Koskenkyläntietä hallinnoi Lapin Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY).

Pallarintie on raskaan liikenteen jatkuvassa käytössä. Liikenne on pääasiassa Jokkavaaran ja kaupungin välillä tapahtuvaa edestakaista maanajoa. Pallarintietä ja Koskenkyläntietä ei ole alkuunkaan suunniteltu raskaan liikenteen käyttöä ajatellen eikä nykyisille liikennemäärille. Kemijoen ranta-alueen maaperä on heikkolaatuista pehmeikköä. Pallarintien katuremontissa maakerroksia osin vaihdettiin ja tiivistettiin ja päällyste uusittiin. Katuremontti ei poistanut liikenteen ongelmia, jotka osin pahenivat.

Karvonrannan alueella asuinrakennukset sijaitsevat välittömästi kadun varrella ja Ounasvaaran alarinteillä. Raskas liikenne kulkee siten piha-alueiden ja matkailukäytössä olevan mökkikylän poikki. Liikenne aiheuttaa huomattavia haittoja ja vaaratilanteita alueen asuinkäytölle, matkailulle, asukkaiden hyvinvoinnille ja luonnolle:

- Raskas liikenne aiheuttaa kapealla Pallarintien kadulla asuntoihin ja ympäristöön leviävää voimakasta melua, tärinää, runkomelua, sekä ilman pilaantumista. Hetkellisesti (18.8.2017) mitattu meluhuippu katualueella oli 111 dB ja eri kiinteistöjen piha-alueilla 107dB ja 106dB sekä 91dB. Valtioneuvoston liikenteen melutason ohjearvot (993/1992) ovat 55 dB ja (yö) 50 dB.

Mittauslaitteisto: iPhone, The National Institute for Occupational Safety and Health (NIOSH) -melunmittausohjelmisto.

- Tällä tasolla melu on erittäin häiritsevää ja terveydelle vaarallista. Lyhytaikainenkin altistuminen vastaavalle melulle aiheuttaa kuulovaurioita (Kuuloliitto, 2017). Asuminen kyseisessä melutasossa on kivuliasta ja uuvuttavaa. Raskas liikenne alkaa aamuyöllä klo 5, mikä häiritsee lepoa, kotirauhaa, työn tekemistä ja kiinteistöjen asuinkäyttöä. Asuinrakennusten tärinää ja runkomelua vastaan ei voi suojautua.

- Melulla on tutkitusti muitakin terveydelle haitallisia vaikutuksia (Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, 2017). Asuntoihin ja piha-alueille tunkeutuva melu on häiritsevää, lisää stressiä, unihäiriöitä, verenpainetta ja muita sydän- ja verisuonitauteja, ja liittyy moniin vakaviin immuunijärjestelmä- ja tulehdussairauksiin. Matalataajuinen melu aiheuttaa ääniherkille lapsille ahdistusta.

- Raskas liikenne koetaan vaaralliseksi. Suurella ylinopeudella liikkuvat raskaat ajoneuvot uhkaavat asukkaiden henkeä ja terveyttä. Erityisen turvattomia ovat lapset, jotka eivät voi edes oleskella piha-alueilla ilman jatkuvaa valvontaa saati liikkua alueen pyöräteillä. Lapsen kognitiivinen kyky arvioida liikenteen (yli) nopeuksia on rajoittunut. Täyteen lastatulla ylinopudella liikkuvalla raskaalla ajoneuvolla ei ole edellytyksiä pysähtyä vaaratilanteessa.

Pallarintiellä sattui vakava vaaratilanne (2010), kun raskaan ajoneuvon perävaunu irtosi kesken ajon ja luisui kevyenliikenteen väylän yli katkaisten sähkötolpan leikkipuiston läheisyydessä.

- Jäämerentien alikulku Pallarintielle on ahdas ja näkyvyys olematon. Ajoneuvojen kohtaaminen edellyttää pysähtymistä ja väistämistä. Raskas ajoneuvo pysäyttää koko risteysalueen liikenteen vaarallisesti. Alikulku on matkailijoiden käyttämä kävelyreitti alueelle. Alikulussa on hengenvaarallinen kevyenliikenteen väylä, jossa on sattunut liikenneonnettomuuksia ja lukuisia “läheltä piti” -tilanteita. Esim:

Viime talvena (2016) kohtaavien ajoneuvojen yhteentörmäyksessä henkilöauto suistui kyseiselle kevyenliikenteen väylälle.

Lapsi törmäsi alikulkutunnellissa vastaantulevaan polkupyöräilijään ja kaatui ajoradalle.

- Raskas liikenne kulkee matkailualueen läpi. Majoituspaikat (esim. mökit) sijaitsevat vain muutamien metrien etäisyydellä tiestä. Katualueella liikkuu runsaasti matkailijoita, yleensä lapsiperheitä ja urheilijoita, jotka “kuljeksivat” raskaan liikenteen vaaraa tiedostamatta kadun pientareilla, alikulkutunnelissa ja ajoradalla sekä siirtyvät toistuvasti tien yli majoitustiloista ravintola- ja liikuntapalveluihin. Matkailija tulee hakemaan luonnonrauhaa ja puhtautta, mutta kokemus jatkuvasta raskaasta liikenteestä tuo mieleen lähinnä teollisuusalueen.

- Pallarintien katu on rakennettu Kemijoen kapealle ranta-alueelle. Maastonmuoto vahvistaa meluhaitan leviämistä ympäristöön, pitkälle Ounasvaaran metsäisille rinteille. Liikenteen melu kertautuu talojen välissä. Asumisen laatu heijastuu suoraan kiinteistöjen arvoon ja kysyntään. Nyt asukkaat pyrkivät muuttamaan pois alueelta raskaan liikenteen aiheuttamien häiriöiden takia ja kiinteistöjä joudutaan myymään alle yleisen hintatason.

- Raskas liikenne on alkanut vaikuttaa kiinteistöjen suunnitteluun, minkä seurauksena alueen uudisrakentamisen arkkitehtuuri ei tue viihtyisien elinympäristöjen luomista; kauniiden pihapiirien sijaan katualuetta reunustavat useissa kiinteistöissä korkeaseinäiset, ikkunattomat varastorakennukset ja aidat, joiden avulla rakentajat pyrkivät suojautumaan raskaan liikenteen haitoilta. Kaupungin rakennusvalvontakaan (Lausunto Rovaniemen kaupunginhallitukselle koskien Pallarintie 41 kaavamuutosta, rakennustarkastaja Jonna Vinberg, 2016) ei pidä tätä toivottavana suuntauksena kaupunkikuvan kehittymisen kannalta. Hyvän arkkitehtuurin tunnusmerkit, harkittu suunnittelu, onnistunut muotoilu, hienot näkymät, tilalliset elämykset sekä paikan oma henki, ovat katoamassa alueelta.


3. Liikenneturvallisuuden edistäminen

Rovaniemen kaupungin liikennejärjestelmän kehittämisen strategia korostaa liikenteen päästöjen vähentämistä ja muiden liikenteen aiheuttamien ympäristöhaittojen lieventämistä. Strategian mukaan liikenneväyliä ylläpidetään ja kehitetään elinkeinoelämän ja asukkaiden tarpeet huomioon ottaen. Samassa yhteydessä todetaan, että liikenneturvallisuus otetaan huomioon kaavoituksessa ja asuntoalueista kehitetään kaikille väestöryhmille turvallisia liikkumisympäristöjä. Erityisesti otetaan huomioon lapset.

Muiden kaupunkien tavoin Rovaniemellä tulisi pyrkiä rauhoittamaan taajamaliikennettä. Rovaniemen kaupungilla ei ole tietääksemme liikenteen rauhoittamissuunnitelmaa, kuten Jyväskylän kaupungilla. Esimerkiksi Joensuussa liikenneväylien väliin jätetään viheralueita, rakennetaan meluvalleja ja turvallisuutta edistetään hidasteilla, liikenneympyröillä ja katujen sivuttaissiirtymillä suoria osuuksia välttäen. Kokkolassa ei rakenneta liikennemelualueille. Muualla Suomessa (esim. Turku) raskaan liikenteen kulku on estetty ja ohjattu kiertämään asemakaava-alue. Maailman metropoleissa kaupunkisuunnittelua ohjaavat arvot, trendit ja visio siitä, mihin suuntaan kaupunkia halutaan kehittää. Autoistumisen sijaan näissä kaupungeissa kehitetään pyöräilyä, jalankulkua ja kaupunkielämän laatua siirtäen autoliikennettä kiertoreiteille. Kevyen liikenteen huomattava (30%) edistäminen vuoteen 2030 mennessä on myös Suomen valtiojohdon keskeinen tavoite (liikenne- ja viestintäministeri Berner, 2017)

Säädösten mukaan myös liikenneväylien korjausrakentamisella tulee edistää liikenneturvallisuutta ja vähentää ympäristöhaittoja. Pallarintien peruskorjauksessa asiaan ei kiinnitetty huomiota eikä tilannetta korjattu. Kaupunki ei lainkaan selvittänyt, millaisia seikkoja kaupunkialueen eri toimintojen tai asuinympäristön kehittämisen kannalta tulisi ottaa huomioon. Asukkaita ei kuultu.

Liikenneväylän suunnittelu tulisi toteuttaa kaupungin asuinalueella jo alunperinkin siten, että kaduilla ei voi ajaa ylinopeutta. Liikenneväylän suunnittelu on epäonnistunut, mikäli hidasteita joudutaan asentamaan jälkeenpäin. Nykyisellään Pallarintien suora katuosuus rohkaisee kuljettajaa nostamaan ajonopeutta rajoituksista piittaamatta. Raskaalle liikenteelle soveltuvia moderneja hidasteita, kuten sivuttaissiirtymiä tai vastaavia olisi tullut suunnitella ja asentaa jo Pallarintien peruskorjauksen yhteydessä.


4. Asian käsittely

Perustuslaissa (N:o 731/1999) säädetään kansalaisten perusoikeuksista koskien oikeutta turvalliseen ja terveelliseen ja viihtyisään elinympäristöön ja osallisuuteen tätä koskevassa päätöksenteossa.

Maankäyttö- ja rakennuslaki (N:o 132/1999) asettaa alueiden käytön suunnittelulle ja rakentamisen ohjaukselle tavoitteeksi turvallisen, terveellisen, viihtyisän ja rauhallisen ympäristön luomisen. Lain nojalla annetussa Maankäyttö- ja rakennusasetuksessa (N:o 895/1999) edellytetään kaavaa laadittaessa selvitettäväksi liikennemelun ja -tärinän vaikutukset. Myös Ympäristönsuojelulaki (N:o 86/2000) ja ympäristöministeriön asetus pohjarakenteista (RaMK, 2004) edellyttävät melusta ja liikennetärinästä aiheutuvat ympäristöhaitat otettavaksi huomioon sekä kaavoituksessa ja asuntojen suunnittelussa että väylien suunnittelussa. Laki ympäristövahinkojen korvaamisesta (N:o 737/1994) korostaa kaavoittajien ja vahingon aiheuttamiseen osallistuvien vastuuta. Laki suojaa yksityisten henkilöiden oikeuden saada korvausta myös liikenteen aiheuttamasta vahingosta ja korvausvelvollisuus on sillä, jonka aiheuttamasta toiminnasta vahinko johtuu.

Päätöksenteossa tulee noudattaa Kuntalakia (N:o 410/2015), jonka ytimessä on ajatus asianosaisten kokemusten kunnioittamisesta suunnittelun periaatteellisena lähtökohtana ja suunnittelun tietoperustan rakentajana. Suunnitteluprosessin tulee olla avoin ja vuorovaikutuksen eri näkemyksiä punnittaessa tasaveroista. Oikeudenmukaisuus ei toteudu ainoastaan jälkikäteisessä kontrollissa, tuomioistuinkäsittelyssä, vaan pitkin matkaa siinä prosessissa, jossa maankäytön ratkaisut syntyvät. Oikeudenmukaisuuden kokeminen on mahdollista vain, jos osallisten, myös tavallisten kuntalaisten, arvioihin ratkaisujen hyväksyttävyydestä suhtaudutaan vakavasti.

Pyydämme kaupunginhallitusta tarkastelemaan asiaa seuraavista lähtökohdista:

- Asukkaita ei kuultu eikä asukkaiden elinympäristön tarpeita huomioitu Pallarintien katuremontin yhteydessä liikenteen ratkaisuja suunniteltaessa ja toteutettaessa. Raskaan liikenteen erityistä luonnetta ja vaatimuksia ei huomioitu. Valitut ratkaisut ovat lisänneet nopeuksia ja liikenteen haittoja entisestään.

- Lapin Ely tarkastelee (13.6.2014 Lapin ELY 954/2014/LAP/1; 1.7.2014 Lapin ELY 954/2014/LAP/3 06,01,02) liikennettä Koskenkyläntiellä ainoastaan Jokkavaarasta keskustaan kulkevan raskaan liikenteen harjoittajien näkökulmasta liiketoiminnan kilpailukykyä ja ajomatkan pituutta yksipuolisesti korostaen. Perustelu on osin virheellinen; todellisuudessa ajoaika lähes kaikkialle kaupungin alueella lyhenee 2 minuuttia. Ajomatkan vaikutus on kokonaisuutta arvioitaessa merkityksetön. [Ajoreittejä käsitellään tarkemmin luvussa 5. Ratkaisu].

- Karvonrannan kaupunginosan ja sen lähialueen 70 asukkaan Pallarintien liikennettä koskevaa aloitetta (26.11.2014, diaarilla 2207/2014) ei ole asiallisesti käsitelty eikä asukkaiden lukuisia muitakaan yhteydenottoja ole huomioitu kaupungissa.

- Pallarintie on kaupungin katuverkkoon kuuluva katu, jota kaupungin on hallinnoitava suvereenisti omista lähtökohdistaan. Elyn päätöksestä riippumatta kaupungin tulee käsitellä asia Kuntalain (N:o 410/2015) velvoittamalla tavalla Pallarintien nykyinen tilanne ja olosuhteet huomioiden, seikkaperäisesti eri näkökohtia tarkastellen, inhimillistä tarkoituksenmukaisuusharkintaa käyttäen ja ratkaisuun pyrkien.

- Asukkaiden tässä esittämä vaihtoehtoinen ratkaisu on sekä liikennejärjestelmän kokonaisuuden että kaupungin muiden toimintojen ja kehittämistavoitteiden kannalta nykyistä oleellisesti parempi

- Kaupungin tulee huomioida asuinkäyttö, matkailu ja ympäristö liikennejärjestelmiä suunnitellessaan. Maankäyttö- ja rakennuslain (N:o 132/1999) mukaan kaupungin toimintojen sijoittelun ja yhteensovittamisen tulee olla tarkoituksenmukaista ja suunnitelmallista.

- Raskaalle liikenteelle soveltuvia hidasteita, kuten sivuttaissiirtymiä tai vastaavia pehmeikköalueille soveltuvia moderneja ratkaisuja on yleisesti käytössä. Joukkoliikennettä Pallarintiellä on lähinnä kouluaikaan, arkipäivisin, muutamia kertoja päivässä, eikä ole kohtuullista painottaa tätä seikkaa hidasteita harkittaessa.

Kuntalaisten yhdenvertaisuus ei toteudu. Asukkaat kokevat olevansa epätasa-arvoisessa asemassa, koska kaupungin muilla alueilla parannuksia toteutetaan ja asukkaat tulevat aidosti kuulluksi.


5. Ratkaisuesitys

Liikenneverkkoa tulee arvioida kokonaisuutena. Esittämämme ratkaisu yksinkertaistaa, tarkoituksenmukaistaa ja nykyaikaistaa kaupungin liikennejärjestelmää korostaen matkailun, alueiden asuinkäytön, asukkaiden elinympäristön turvallisuuden ja viihtyisyyden, kadun kunnossapidon ja ympäristön luontoarvojen kannalta edullista ratkaisua, huomioiden samalla myös liikenteenharjoittajien liiketoiminnan kannalta kohtuullisen lopputuloksen. Ratkaisua arvioitaessa on oleellista huomata, että raskaan liikenteen kulku Pallarintien kautta ei ole välttämätöntä.

Kaupungin velvollisuus on pyrkiä ratkaisemaan Pallarintien raskaan liikenteen aiheuttamat ympäristöongelmat.

Ratkaisuna esitämme seuraavaa:

1. Raskaan liikenteen kulku ohjataan pysyvästi pois Pallarin- ja Koskenkyläntieltä (tie 9421) ja kulkemaan ns. Kuusamontielle (valtatie 81).

2. Pallarintielle kaupungista sekä Koskenkylän suunnasta saavuttaessa asetetaan raskaan liikenteen ajokieltoa osoittavat liikennemerkit.

3. Edellisen lisäksi esitämme, että Pallarintielle asennetaan autoliikenteen nopeuksia hillitseviä hidasteita ja melua torjuvia rakenteita ja suojaavaa kasvillisuutta (katutyössä kaadettujen kuusiaitojen tilalle). Melua ja tärinää tarpeettomasti lisäävät (raskaan ajoneuvon jatkuvasti yliajamat, kadun pintatason alapuolelle upotetut) rakenteet tulee korjata välittömästi.

4. Esitämme, että Pallaritielle asennetaan nopeudenvalvontakamera ja / tai ajonopeuden näyttötaulu.

5. Esitämme, että edellä kuvatulla tavalla koko alueen luonne muutetaan asuin- ja matkailukäytön tarpeisiin soveltuvaksi, rauhallisen viihtyisäksi hidaskaduksi tai pihakaduksi, jolloin alueen käyttömahdollisuuksia ja houkuttelevuutta lisätään.

Perustelumme ratkaisulle ovat:

- Valtatie 81 (Kuusamontie) on tarkoituksenmukaisempi raskaalle liikenteelle kuin tie numero 9421 (Pallarintie). Valtatie on suunniteltu raskaille ajoneuvoille ja suurille liikennemäärille, se on kantokyvyltään oleellisesti parempi, leveämpi ja turvallisempi, ja sen varrella on riittävät suoja-alueet asutukseen. Asutus sijaitsee kaukana tiestä. Kevyenliikenteen väylä on kokonaan erillään ajoradasta. Valtatie mahdollistaa suuremmat ajonopeudet (100 km/h) ilman ympäristö- ja liikenneturvallisuuden haittoja.

- Valtatie 81 on kantatie. Kantatie on riittävä sisääntuloväylä kaupunkiin. Pallarintien liikennemäärien kasvattaminen ja liikenne- ja ympäristöhaittojen lisääminen on tarpeetonta.

- Ratkaisussa esitetty ajoreitti A (Jokkavaaran maanottamo - Oikaraisen silta - Kuusamontie - Sodankyläntie - keskusta) on koko kaupungin alueelle 2 minuuttia nopeampi kuin ajoreitti B (Jokkavaaran maanottamo - Pallarintie - Jäämerentie - keskusta). Ainoastaan Ranuantien suuntaan kuljettaessa ratkaisussa esitetty ajoreitti pidentää ajoaikaa 2 minuuttia. (Fonecta, kartat ja reitit -ohjelma; todennettu henkilöautolla).

Katso alla: Aloitteen lisätiedot, sähköinen linkki karttaliitteeseen.

- Siitäkin huolimatta, että esitetty ratkaisu aiheuttaisi Jokkavaaran soranottamolta kaupunkiin ajavalle ammattiliikenteelle vähäisiä lisäkustannuksia, kokonaisuutta arvioitaessa tällä on vähäinen merkitys; raskaan liikenteen jättäminen nykyiselleen aiheuttaa kustannuksia ja erilaisia menetyksiä toisaalla. Mahdollinen vähäinen kustannusvaikutus on siirrettävissä asiakashintoihin.

- Liiketoimintaa harjoittavien raskaan liikenteen autoilijoiden etu ei voi tapahtua asukkaiden enemmistön kustannuksella. Kaupunki ei voi olla ainoastaan elinkeinotoiminnan harjoittajien edunvalvoja, koska sillä on huolehdittavanaan muitakin velvoitteita ja tavoitteita. Asian yksipuolinen tarkastelu on suosimista ja epäoikeudenmukaista.

- Nykyisellään raskaan liikenteen käyttämän Pallarintien reitin suosiminen perustuu mahdollisuuteen ajaa reitti lainvastaisesti ylinopeudella. Ratkaisussa esitetty ajoreitti kaupunkiin on nopeampi, mikäli rajoituksia noudatetaan. Kokonaisuutta arvioitaessa ei ole ilmennyt muita seikkoja, jotka puoltavat raskaan liikenteen jättämistä nykyiselle reitille.

- Esitetty ratkaisu on kaupungille halpa. On tarpeetonta ylläpitää samanaikaisesti kahta raskaan liikenteen käyttämää liikenneväylää. Pallarintie vaatii jatkuvaa kunnossapitoa, koska tien epävakaa perusta ja ympäristö ei sovellu raskaalle liikenteelle. Pallarintie tarvitsee taas kunnostusta. Esitetyn ratkaisun ansiosta raskaalle liikenteelle soveltuvia hidasteita ei välttämättä tarvita. Myös Jäämerentien alikulun liikenneturvallisuus paranee ratkaisevasti ilman alikulun aukon kallista laajennusta.

- Rovaniemen kaupungin vireillä olevassa Ounasvaaran kaavaehdotuksessa alueen suunnittelussa korostuvat matkailukäytön tarpeet. Esitetty ratkaisu tukee kaupungin omaa strategiaa ja mahdollistaa monipuolisen ja luovan kehittämisen uusillekin matkailun tuotteille ja palveluille, joissa alueen luontoarvot ja viihtyisyys matkailijan näkökulmasta korostuvat. Ratkaisun myötä kadun ja ympäristön käyttöä ja visuaalista ilmettä voi muokata matkailun tarpeiden ja vallitsevan sesongin mukaisesti.

- Uuden Ounasvaaran kaavaehdotuksen mukaan alueella sovelletaan uuden asuinalueen (melutason) ohjearvoja, jotka ovat ekvivalentin päivämelun osalta 55dBA ja yömelun 45 dBA. Esitetyn ratkaisun myötä päästään tavoiteltuihin ohjearvoihin.

Liitteet

Aloitteen lisätiedot

Vastuuhenkilö

Riikka Silvonen

Rovaniemi


Osallistu aloitteeseen

Aloitteeseen ei voi enää osallistua, koska se on jo lähetetty kuntaan.

Osallistu aloitteeseen

Aloitteeseen ei voi enää osallistua, koska se on jo lähetetty kuntaan.
33 Osallistunutta

Osallistujat

33

Kuvaajassa näytetään vain Kuntalaisaloite.fi-palvelussa kerätyt kannatusilmoitukset. Kuvaaja päivittyy vuorokauden vaihtuessa.
Voit upottaa kuvaajan omille verkkosivuillesi täältä.