Sisältöön | Selaa aloitteita | Ohje | Tulosta

Rovaniemen kaupungin kulttuuriavustusten jakoperusteet, käytännöt ja kohdentaminen

Rovaniemi Kuntalaisaloite
Julkaistu 
24.5.2017
Lähetetty kuntaan 
24.5.2017
Lähetetty kuntaan 
24.5.2017

Aloitteen sisältö

Tämä aloite koskee Rovaniemen kaupungin kulttuuriavustusten jakoperusteita, käytäntöjä ja kohdentamista sekä avoimuuden, läpinäkyvyyden ja tasapuolisuuden lisäämistä taiteen ja liikunnan tukeen. Lisäksi teemme ehdotuksia, joiden avulla vapaan kentän ammattitaiteilijoiden asemaa voitaisiin parantaa ja osaamista hyödyntää mm. taidematkailussa.


1. Nykytila

Rovaniemen kaupunki jakaa vuosittain avustuksia liikunta-, kulttuuri- ja nuorisotoimintaan. Avustustoiminnalla on tärkeä merkitys etenkin pienemmille toimijoille ja ne luovat elintärkeitä edellytyksiä pitkäkestoiselle toiminnalle. Rovaniemen kaupungin avustustoiminta ei kuitenkaan noudata kaikilta osiltaan hyvää hallintotapaa. Avustusjärjestelmä ei ole riittävän läpinäkyvä, eikä se kohtele kaikkia toimijoita yhdenvertaisesti. Etenkin monille kulttuurialan toimijoille järjestelmä näyttäytyy epäloogisena ja epäoikeudenmukaisena, eikä se riittävästi tue pitkäjänteistä toiminnan kehittämistä.

Kulttuurialan toiminta-avustukset on kohdistettu rekisteröidyille kulttuuriyhdistyksille sekä kohdeavustukset kulttuuriyhdistyksille ja työryhmille. Kulttuurialan avustuskäytännöt poikkeavat monilta osilta liikunta- ja nuorisalan käytännöistä. Esimerkiksi:
- Muista aloista poiketen kulttuurialan toimijoilta vaaditaan perustoiminnan lisäksi erillistä vastiketta avustuksesta, jos summa ylittää 1000€. Perustoimintaa tai avustuksen työsuunnitelman noudattamista ei näin pidetä riittävänä. Kaksinkertaisen vastikkeen kerääminen poikkeaa Rovaniemen kaupungin yleisestä avustuslinjasta sekä valtakunnallisten julkisten rahoittajien avustusperiaatteista.

- Rovaniemen kaupunki tekee ostopalvelusopimuksia joidenkin kulttuurialan toimijoiden kanssa, joissa ei käytännössä osteta palveluja tai hyödykkeitä. Valittujen toimijoiden perustoiminta riittää kaupungin ostojen vastikkeeksi. Periaatteita ostopalvelusopimusten piiriin pääsemiseen ei ole julkisesti saatavilla, eikä niitä koskeviin tiedusteluihin ole annettu perusteltuja vastauksia.

- Rovaniemen kaupunki tarjoaa hallinnoimiaan tiloja (koulujen liikuntatilat, urheilukentät yms.) liikuntapuolen käyttöön maksutta (alle 18-vuotiaiden harrastajien vakiovuorot) tai pientä korvausta vastaan. Lisäksi muissa kuin kaupungin tiloissa toimintaa harjoittavia tuetaan erillisillä liikuntapaikka-avustuksilla. Sen sijaan kulttuurialan järjestöt maksavat tiloistaan yleensä markkinaehtoista vuokraa.

- Rovaniemen kaupungin kulttuurin tukijärjestelmä asettaa myös kulttuurikentän sisällä eri toimijat eriarvoiseen asemaan. Esimerkiksi kaupunki hallinnoi kulttuuritalo Wiljamia, jonka se tarjoaa kahden yhdistyksen käyttöön maksutta. Muilta käyttäjiltä peritään palveluhinnaston mukaiset vastikkeet.
Rovaniemen kaupungin tukijärjestelmässä on paljon kehitettävää ja parannettavaa. On ensiarvoisen tärkeää, että kunnan sisäisissä prosesseissa noudatetaan hyvän hallinnon periaatteita. Toimijoiden yhdenvertainen kohtelu sekä läpinäkyvä hallinto lisäävät luottamusta julkiseen hallintoon ja luovat perusteet kestävälle toiminnan kehittämiselle. Avustusjärjestelmän yhdenmukaistaminen auttaa myös vähentämään turhaa vastakkainasettelua liikunta- ja kulttuuritoimijoiden välillä ja antaa mahdollisuuksia tehdä yhteistyötä kunnan sisällä. Hyvään hallintoon liittyvien ongelmien lisäksi Rovaniemen kaupungin avustusjärjestelmässä on muita toimijoiden arjesta nousevia tarpeita, joita käydään seuraavaksi läpi.



2. Kehittämisehdotukset hallinnollisiin käytöntöihin

2.1 Kaksinkertaisen vastikkeellisuuskäytännön purkaminen

Rovaniemen kulttuuriavustusten hakuperiaatteissa todetaan seuraavasti: ”Yli 1000 euron toiminta-avustukseen sisältyy vastikkeellisuus, jonka suorittamisesta avustuksen saajan tulee sopia kulttuurituottajien kanssa. Vastikkeen voi suorittaa esiintymällä esim. Rovaniemi-viikolla tai toteuttamalla oman taiteenlajin mukaisen esityksen tai teoksen esim. kunnalliseen palvelutaloon tai päiväkotiin. Toiminta-avustuksen vastikkeellisuuden suorittamiseksi yhdistys voi järjestää myös esim. kuntalaisille avointa toimintaa, työpajan tai esityksen. Vastikkeen suorittamisesta annetaan selvitys raportointilomakkeessa.”

Vastikkeellisuus on tässä muodossaan kummallinen kuvio koska apurahaa haetaan aina hakemuksella, jossa kuvataan sen käyttötarkoitus: yhdistyksen toiminta-avustus vuoden toimintasuunnitelmalla ja kohdeapuraha projektisuunnitelmalla. Avustus on siis aina vastikkeellinen suhteessa hakemukseen: siihen tarkoitukseen, mihin avustus on haettu ja myönnetty. Avustus tulee käyttää vain siihen tarkoitukseen, johon se on myönnetty.
Lisävastikkeellisuuden periaatteen myötä käytössä on kaksinkertaisen vastikkeellisuuden käytäntö.

Jos kaupunki haluaa kohdistaa myöntämänsä kohdeapurahat esimeriksi Rovaniemi-viikon ohjelman tuottamiseen, se tulisi ilmoittaa kulttuuriavustusten hakuilmoituksessa, jolloin taiteilijat voisivat kirjoittaa hakemuksensa nimenomaan siihen liittyviin projekteihin. Kaupunki voi esimerkiksi ilmoittaa, että jakaa kohdeapurahoja produktioiden ja esitysten tuottamiseen Rovaniemi-viikolle. Silloin taiteilijat voivat esittää projektisuunnitelmat ja budjetit näihin tuotantoihin hakemuksissaan. Toinen vaihtoehto on tehdä ostopalvelusopimuksia taiteilijoiden ja yhdistysten kanssa.
Ehdotamme että vastikkeellisuus-käytäntöä poistetaan tai sitä kehitetään tarkentamalla hakuilmoituksessa, millaisia kohdeapurahoja myönnetään ja millaista toimintaa yhdistyksiltä odotetaan. Vastikkeellisuutta ei tule neuvotella jälkikäteen apurahojen myöntämisen jälkeen.

2.2 Käytäntöjen yhtenäistäminen liikunnan ja kulttuurin tukemisessa

Taiteen- ja kulttuurin hyvinvointivaikutusten tutkimustieto on lisääntynyt. Hyvinvointivaikutukset liittyvät taideteosten kokemiseen ja tulkitsemiseen sekä toisaalta taiteeseen liittyviin osallistumisen ja yhteisöllisyyden muotoihin. Yksittäinen taideteos tai esimerkiksi kuvataidenäyttely voi vaikuttaa mm. ihmisyyden syvälliseen ymmärtämiseen. Taide voi vastata ihmisten tarpeeseen olla vuorovaikutuksessa toisten kanssa, tuoda elämyksiä ja nautintoja. Taiteella on todettu olevan vaikutuksia paranemiseen tai terveenä pysymiseen, hyvään elämään, toimijuuteen ja elämäniloon. Ihmisten ja yhteisöjen hyvinvoinnin on mahdollista lisääntyä taide- ja kulttuuriharrastuksissa ja taide- ja kulttuuritapahtumien yleisönä. Esimerkiksi elinikä pitenee kulttuurin vaikutuksesta. Tutkimuksissa vertailuun on käytetty mm. terveysliikuntaa, laihduttamista sekä kirkossa ja urheilutapahtumissa käyntiä ja todettu aktiivisen kulttuurin harrastamisen vaikuttavan kaikkein myönteisemmin elinajan odotteeseen.

Taiteen ja kulttuurin sekä liikunnan hyvinvointivaikutukset ovat toisiaan vastaavia. Lisäksi kentällä on yhdistyksiä, joiden toiminta sijoittaa taiteen ja liikunnan välimaastoon: esimerkiksi tanssi- ja sirkusharrastus sisältää sekä esteettisen että liikunnallisen ulottuvuuden.

Vapaa ajanlautakunnan tukimuodot - ja määrät kulttuuriin ja liikuntaan tulisi yhtenäistää. Vuonna 2017 kulttuuri- ja liikunta-avustukset ovat seuraavanlaisia:
• Kulttuuriavustusten määräraha on 100 000 euroa vuonna 2017
• Liikuntatoiminta-avustuksiin budjetoitu määräraha on 160 000 euroa vuonna 2017.
• Liikuntapaikkojen harjoitusvuorotuen määräraha on vuonna 2017 yht. 300.000 euroa.
• Lisäksi on mahdollista hakea pienimuotoista liikuntapaikkojen kunnossapitoavustusta
• Vakiovuorot kaupungin hallinnoimissa liikuntapaikoissa ovat alle 18 -vuotiaiden liikuntaharrastusta järjestävien toimijoiden käytössä maksutta.
Ehdotamme että kaupunki budjetoi erillisen määrärahan kulttuurialan yhdistyksille, jotka eivät toimi kaupungin tiloissa. Avustus vastaisi liikuntapuolen liikuntapaikkojen harjoitusvuorotukea. Lisäksi ehdotamme, että esimerkiksi koulujen tiloja tarjotaan myös kulttuuritoimijoiden käyttöön kuten liikuntatoimijoille.

2.3 Avoimuuden ja läpinäkyvyyden lisääminen taiteen ja liikunnan tukeen

Kulttuuriavustusten saajat ja myöntösummat on jo vuosien ajan julkaistu kaupungin verkkosivuilla. Liikuntapaikkojen harjoitusvuorotuen saajista on sen sijaan todella vaikea löytää tietoa. Avoimuutta tässä asiassa olisi lisättävä: Liikuntapaikkojen harjoitusvuorotuen määräraha on kolminkertainen kulttuuriavustuksiin nähden, ja on kummallista, että niiden saajista ei olisi vastaavaa julkista listaa. Toisaalta kulttuuripuolella kaupunki tarjoaa tiloja Wiljamissa Lapin ylioppilasteatterille ja elokuvakerholle. Tasavertaisessa liikunnan ja kulttuurin tuessa olisi myös olennaista aukikirjoittaa ja julkaista ne tukimäärät, jotka annetaan tarjoamalla tilat kaupungin puolesta maksutta.
Parannettavaa on myös Rovaniemen kaupungin ja kulttuuripalveluja tarjoavien toimijoiden ostopalvelusopimuskäytännöissä. Millä perusteella ostopalvelusopimukset on solmittu ja mitä periaatteita niissä noudatetaan? Mitä palveluita tai hyödykkeitä sopimuksessa siirtyy palvelun tarjoajalta Rovaniemen kaupungille? Miten ostopalvelusopimukset poikkeavat kulttuuriavustuksista? Millä kriteereillä ostopalvelusopimusten piirin on mahdollista päästä?
Ehdotamme, että Rovaniemen kaupunki kartoittaa ja tuo julkisesti esille millaisilla tukimuodoilla (toiminta-avustukset, avustukset tiloihin, maksuttomat tilat, ostopalvelusopimukset) se eri toimijoita suoraan tukee.

2.4 Hakuaika ja myöntöajankohta alkuvuoteen

Kulttuuriavustusten hakuaika on viime vuosina ollut helmikuu ja myöntöajankohta toukokuu. Siten kaupungin tuella voi toteuttaa projekteja vain syksyisin. Vastaavasti yhdistysten kuluvan vuoden budjetti on epävarma lähes puolet vuodesta.

Ehdotamme, että hakuaika siirretään edellisen vuoden loka-marraskuulle ja myöntöajankohta helmikuulle.

2.5 Kumppanuussopimukset / ostopalvelusopimukset

Kumppanuussopimus, joka solmittaisiin esimerkiksi kolmeksi vuodeksi kerrallaan kaupungin ja keskeisten taiteilijayhdistysten kanssa, merkitsisi seuroille taloudellista tukirankaa, joka mahdollistaisi pitkäjänteisen kehittämisen, toiminnan jatkuvuuden, vakituisen henkilökunnan (osa-aikaisen) palkkaamisen muun muassa tuottajaportaaseen sekä resursoinnin markkinointiin. Tämä kehitys toisi mukanaan kasvavia tulovirtoja myös seurojen omaan toimintaan eli käytännössä kaupungin sijoittama euro poikii lisätuloja ammattimaistuvan ja tehostuvan toiminnan kautta.

Ehdotamme, että Rovaniemen kaupunki solmii useamman vuoden kestäviä kumppanuussopimuksia toimijoiden kanssa. Myös osa toiminta-avustuksista voitaisiin myöntää useammalle vuodelle, mikä luo pohjaa pitkäjänteiselle kehittämiselle. Tästä on jo positiivisia kokemuksia mm. Oulussa ja Helsingissä.


3. Kehittämisehdotukset taiteen vahvempaan tukeen

3.1 Kulttuuriavustusten myöntösumman kasvattaminen ja kohdentaminen taiteen vapaan kentän ammattilaisille

Rovaniemen kaupungin taide- ja kulttuuriavustusten yhteissumma vuonna 2017 oli 100 000€. Rovaniemen kaupungin myöntämän kulttuuriavustusten määrä on huomattavasti pienempi kuin muissa taide- ja kulttuurikaupungeissa. Lisäksi Rovaniemi on viime vuosina jakanut avustuksia sirpalemaisesti taiteilijoiden ja taiteilijajärjestöjen lisäksi kyläyhdistyksille ja ystävyysseuroille sekä muille vastaaville toimijoille.

Rovaniemen kaupungin tämänhetkinen tuki taiteilijoiden ammattijärjestöille on niin pieni, että yhdistykset kamppailevat jatkuvasti olemassaolostaan. Vuodesta toiseen jatkuva intensiivinen talkootyö perustoiminnan rahoittamiseen kuluttaa taiteilijoita ja vie työajan ja energian, jonka taiteilijat ja kulttuurintuottajat voisivat käyttää kulttuurin tuottamiseen ja toiminnan kehittämiseen. Perustoiminnan kuluja, kuten tilakulut, joudutaan jyvittämään projektiavustuksissa. Tämä käytäntö muuttuu koko ajan entistä haastavammaksi, kun projektiavustukset kattavat entistä harvemmin projektien kaikki kustannukset. Paras keino tukea ammattimaisesti toimija taiteilijajärjestöjä on kohentaa toimita-avustuksen määrää.

Vahva ja elinvoimainen taide- ja kulttuurikenttä tukee Rovaniemen profiilia ja asemaa matkailukaupunkina. Kaikki keskeiset matkailualan tutkimukset osoittavat, että matkailutrendeissä korostuu kulttuurimatkailu, jossa matkailijat haluavat nähdä paikalliskulttuuria. Rovaniemeläisten taiteilijajärjestöjen taide- ja kulttuurituotantojen merkitys tulisi ymmärtää kaupungin vetovoimaisuutena, joka palvelee sekä matkailijoita että kaupunkilaisia. Lisäksi taiteen ammattilaisjärjestöt kilpailevat valtakunnallisia rahoituksia Lappiin ja Rovaniemelle. Niillä mm. työllistetään taiteilijoita, mikä siirtää taiteilijoita sosiaalituelta työelämään. Toiminta-avustus lisäisi valtakunnallisen rahoituksen haku- ja saantimahdollisuuksia, koska hankerahoituksiin vaaditaan yleensä järjestöjen omarahoitusta.

Olemme selvittäneet, miten muutamat muut suomalaiset kaupungit tukevat taiteilijayhdistyksiä.

Oulun kaupunki on tehnyt 11 kumppanuussopimusta oululaisten vapaan kentän taide- ja kulttuuriorganisaatioiden kanssa. Muun muassa Oulun taiteilijaseuran kumppanuussopimuksessa Oulun kaupungin kanssa on sovittu, että vuotuista tukeaan vastaan taiteilijaseura on sitoutunut mm. pyörittämään galleriaa, lainaamoa ja järjestämään näyttelytoimintaa. Tällaista vastaavaa toimintaa Lapin taiteilijaseura tuottaa Rovaniemelle 5000 euron avustuksella, Oulun kaupungin tuki on noin seitsemän kertainen. Kumppanuussopimukset ovat tavallaan kulttuurin ostopalvelusopimuksia. Niiden lisäksi Oulun kaupunki myöntää kulttuuriavustuksia, vuonna 2017 yli 200 000 euroa. Ne jaetaan lähinnä ammattitaiteilijoille muun maussa ammattitaiteilijoiden työtila-avustuksena, ammattitaiteilijan ½ -vuotisena työskentelyapurahana, ammattitaiteilijan kohdeapurahana ja kulttuuripalvelujen tapahtuma-avustuksina. Lisäksi tuetaan vuosiavustuksilla niitä taide- ja kulttuurijärjestöjä, jotka eivät kuulu kumppanuussopimusten piiriin.

Tampereella Tampereen kaupungin ja Tampereen taiteilijaseuran yhteistyö on erittäin tuloksellista. Kaupunki on kunnostanut Mältinrannan entisen vedenpuhdistuslaitoksen taiteilijaseuran toimintakeskukseksi jo vuonna 1983. Tilaan tehtiin ensin kaksi näyttelytilaa, toimisto, grafiikan paja ja Pirkkalaiskirjailijoitten toimisto. Pirkkalaiskirjailijat saivat kuitenkin omat toimitilat 2000-luvun alussa. Vuonna 2008 kaupunki remontoi loppuosan rakennuksesta taiteilijaseuran työpajakeskukseksi, johon valmistuivat grafiikanpajan laajennusosa, metallityöpaja, monumenttiateljee ja keramiikkapaja sekä sosiaaliset tilat. Nykyisin Tampereen kaupunki tarjoaa tämän tilan Tampereen taiteilijaseuralle maksamalla suoraan Tilakeskukselle sen vuokran. Lisäksi kaupunki antaa seuralle noin 12.000 € toiminta-avustusta. Näin hyvän ja pitkäaikaisen tuen avulla taiteilijaseura on pystynyt kehittämään toimintaansa ja tukemaan edelleen taiteilijoita. Mältinrannan näyttelyiden kävijämäärä on nykyään noin 13.000/vuosi ja taidekeskus on merkittävä taidematkailukohde.

Ehdotamme että kaupungin budjettineuvotteluissa tavoitteeksi otetaan kulttuuriavustusten summan kaksinkertaistaminen lähivuosina sekä avustuksen kohdentaminen entistä enemmän ammattitaiteen kentälle.

3.2 Taiteilijoille työskentelyapurahoja

Rovaniemen kaupungin vapaa-ajanlautakunta on luopunut taiteilijoiden työskentelyapurahojen jakamisesta. Ehdotamme, että lautakunta keskustee asiasta uudestaan ja palaa työskentelyapurahojen myöntämiseen.
Taiteilijoiden työskentelyapurahat ovat taiteen ja kulttuurin elinvoimaisuuden kannalta tärkeitä. Työskentelyapurahat merkitsevät taiteilijoille mahdollisuutta keskittyä taiteellisen työn ytimeen, esimerkiksi näyttelyn tai esityksen valmistamiseen. Apurahoitettu työskentelyjakso on taiteilijalle tilaisuus uudistaa ilmaisuaan ja keskittyä ydinosaamiseensa sen sijaan, että työ koostuu jatkuvasti pirstaleisista projekteista ja täydentävästä palkkatyöstä.
Rovaniemellä on runsaasti vapaan kentän ammattitaiteilijoita, joiden toimeentulo on riippuvainen työskentelyapurahoista. He toki hakevat työskentelyapurahoja myös valtakunnallisesti mutta kilpailu rahoituksesta on hyvin tiukkaa. Omalta kotikaupungilta saatu työskentelyapuraha voi olla uralla se etappi, joka mahdollistaa keskittymisen taiteellisen työhön ja avaa siten paremmat mahdollisuudet myös valtakunnallisilta tahoilta haettaviin apurahoihin.

Ammattitaiteilijoiden työskentelyapuraha mahdollistaa työskentelyjakson taiteilijan perustyössä: korkeatasoisen taiteen ja kulttuurin tuottamisen. Se on pilari, johon perustuu myös taiteen soveltaminen taide- ja hyvinvointisektorille sekä kulttuurimatkailupalveluihin. Nyky-yhteiskunnassa taiteilijan työnkuva koostuu tällaisista erilaisista työskentelyjaksoista, mutta työskentelyapurahojen tarve ei ole kadonnut.

Lapin taiteilijaseuran ja Monitaideyhdistys Pisteen järjestämässä kulttuurivaalipaneelissa tuli esiin, että työskentelyapurahoista on luovuttu, koska vapaa-ajanlautakunta on halunnut tukea taiteilijoiden yhteisöllisyyttä yhteistyöprojekteissa. Taiteilijoiden apurahattomuus ei kuitenkaan anna hyviä edellytyksiä yhteisten projektien tuottamiseen.
Ehdotamme, että kaupunki myöntäisi vuosittain kahdesta kolmeen 2kk työskentelyavustusta (yleensä taiteilijan kuukausiapuraha on noin 2000€/kk).


3.4 Taidematkailun kehittäminen

Rovaniemi on Helsingin ja Vantaan jälkeen kolmanneksi suosituin matkailukaupunki Suomessa. Rovaniemi on myös kulttuurikaupunki, joka tarjoaa korkeatasoisia taide-elämyksiä eri taiteen aloilta. Kaupungissa on lisäksi matkailualan laaja-alaista osaamista. Taidematkailua ei ole kuitenkaan onnistuttu kehittämään lainkaan. Matkailu ei tuo tällä hetkellä minkäänlaista hyötyä kaupungin taiteilijaryhmille ja -yhdistyksille ja vastaavasti taloudellinen kasvu, joka taidematkailuun voisi liittyä, jää saamatta.

Rovaniemelle on hyvät liikenneyhteydet ja lentoyhtiöt ovat lisäämässä edelleen lentovuoroja kaupunkiin. Myös majoituskapasiteetti on kasvamassa. Ryhmämatkojen myynnin ohessa yksittäismatkailijoiden määrä lisääntyy merkittävästi. On todettu, että etenkin nämä ns. indis-matkailijat ovat merkittäviä kulttuuripalveluiden käyttäjiä ja siksi myös taidemuseoiden, gallerioiden ja esitysten potentiaalinen kohderyhmä.

Ehdotamme, että taidematkailun kehittämiseen suunnitteillaan hankkeita taiteen vapaan kentän, kulttuurilaitosten, kaupungin ja sen markkinointiorganisaatioiden sekä oppilaitosten kanssa.




Liitteet

Aloitteen lisätiedot

Vastuuhenkilö

Maria Huhmarniemi

Rovaniemi


Tilaa sähköpostitiedotteet