Sisältöön | Selaa aloitteita | Ohje | Tulosta

Kulttuurin ja liikunnan monitoimikeskus Vesilahdelle

Vesilahti Aloite kunnallisesta kansanäänestyksestä
Julkaistu 
21.4.2016
Kerää osallistujia
Lähetetty kuntaan 
4.5.2016
Lähetetty kuntaan 
4.5.2016

Aloitteen sisältö

Kuntalaisaloite

KULTTUURIN JA LIIKUNNAN MONITOIMIKESKUS VESILAHDELLE

Aloitteen sisältö lyhyesti

Vesilahden kuntaan on aloitettu kunnan mittakaavassa merkittävän kokoinen rakennushanke: uusi kirjasto. Nähtyäni kirjaston muuntojoustamattomat suunnitelmat en voinut olla ottamatta kantaa asiaan. Nämä Kirjaston suunnitelmat eivät ole olleet yleisesti kuntalaisten nähtävillä (ja kyseessä aivan erilaiset suunnitelmat kuin esim. kunnan internetsivuilla). Kirjastopalveluiden tarvetta vähättelemättä kunnalla ei voi olla varaa rakentaa suunnitellun kaltaista epäkäytännöllistä rakennusta, joka palvelee käytännössä vain kirjaston käyttäjiä. Kirjastohankkeeseen kaavaillulla summalla noin 2 milj.€, voitaisiin saada merkittävästi laajemmin kuntalaisia palveleva ja laajennettavissa oleva monitoimikeskus – Vesilahti-Talo.

Vaatimus

Vaadin, että kirjastohanke vedetään pikaisesti uudelleen suunnittelupöydälle ja että kirjastorakennuksen suunnitelmat täytyy muuttaa laajempaa käyttäjäkuntaa palvelevaksi monipuoliseksi ja muuntojoustavaksi kulttuurin ja liikunnan monitoimikeskukseksi. Rakennuksen suunnittelussa tulee huomioida aloitteessa esille nostetut näkökulmat tai rakennus suunniteltaisiin siten, että se on ainakin edes myöhemmin laajennettavissa vastaavan kaltaiseksi monikäyttöiseksi monitoimikeskukseksi.

Ehdotus

Suunnittelin nykyisten arkkitehtisuunnitelmien pohjia hieman mukaillen esimerkin monitoimikeskuksesta, jonka tiloissa voitaisiin järjestää ulko- ja/ tai sisätiloissa teatteria, näyttelyitä, messuja, kokouksia, konsertteja, juhlatilaisuuksia, koululiikuntaa, harrastus- ja kilpaurheilua - kirjastopalveluita tietenkään unohtamatta. Liitteenä on neljä esimerkkivaihtoehtoa tehdä aidosti muuntojoustava ja mahdollisesti myöhemmässä vaiheessa laajennettava monipuolinen monitoimikeskus.

Perustelut

Uskoisin, että esittämäni kaltainen monitoimikeskus olisi hyvällä käyttöasteella virkeä elinvoimainen kunnan keskus. Kaupan ja skeittiparkin välissä se toimisi kunnan ”olohuoneena” kaiken ikäisille käyttäjäryhmille. Toinen tonttivaihtoehto olisi Koulukeskuksen eteläpuoleinen maa-alue, jota kunnalle on myös tarjottu. Tässä vaihtoehdossa saataisiin Koulukeskuksen ja monitoimikeskukseksi laajennettavissa olevan kirjastorakennuksen kesken synergiaetua.

Pelkkänä kirjastorakennuksena vailla laajennusmahdollisuutta, se jäisi melko pienen ryhmän kirjastotaloksi, jossa lukurauha varmasti olisi taattu pienen käyttäjäryhmän johdosta. Toki suunnitellussa kirjastorakennuksessa voisi jonkinmoisia yleisötapahtumia järjestää, mutta kunnassa on jo jonkin verran lähes vastaavan kokoisia saleja (esim. koulujen pienet liikuntasalit, seurojentalot, seurakuntatalo ja kirkot yms.), jossa pienimuotoiset tilaisuudet on mahdollista järjestää. Hiukan isompiin ja muuntojoustavuutta vaativiin tilaisuuksiin nekin ovat kuitenkin auttamatta liian pieniä tai epäkäytännöllisiä tilaratkaisuiltaan. Lisäksi suunnittelussa pitäisi ehdottomasti ottaa huomioon myös liikuntapalvelut, tai ainakin laajennusvaraus niille. Tällä hetkellä kunnassa ei ole nykyaikaista mitat täyttävää liikuntatilaa mm. salibandyn pelaamiselle, eikä myöskään kirjastorakennuksen toteutuessa. Kirkonkylän koulun seuraava laajennus voitaisiin tehdä edullisesti siten, että nykyisen liikuntasalin tilat hyödynnettäisiin esim. luokkatiloina ja koululiikunta siirrettäisiin monitoimikeskuksen saliin.

Vaikka myönnetty tuki on tarkoitettu kirjastorakentamiseen, ei se poista sitä vaihtoehtoa, että Kirjaston suunnitelmia muokattaisiin, siten että rakennusta voitaisiin jatkaa myöhemmin laajentamalla kirjastorakennuksesta monitoimikeskukseksi. Laajennukseen voitaisiin hakea lisäksi liikuntapaikkarakentamiseen tarkoitettua tukea.

Mukaan aloitteeseen

Asialla on erittäin kiire, sillä kuokkaa ollaan lyömässä maahan vielä tulevan vuoden aikana. Allekirjoita aloite osoitteessa kuntalaisaloite.fi -palvelussa ja valitse siltä aloite ”Kulttuurin ja liikunnan monitoimikeskus Vesilahdelle”. Allekirjoittamalla aloitteen olet mukana ohjaamassa Vesilahtea hankkeeseen, joka palvelisi aidosti ja monipuolisesti kuntalaisia ja kunnan etua. Allekirjoituksen tietoineen voi antaa myös erikseen kerättävään listaan. Tietoihin tarvitaan etunimi, sukunimi, syntymäaika (pp.kk.vvvv), kunta, kylä sekä allekirjoitus. Allekirjoittavan täytyy olla täysi-ikäinen ja Vesilahden kunnan vakiasukas.

Tarkemmat perustelut ja pohdinnat olen esittänyt seuraavissa osiossa.

Kulttuurin ja liikunnan monitoimikeskus Vesilahdelle

Miksi?

• Kunnassa on vain pieniä tai pienehköjä tilarajoitteisia ”monitoimitiloja” mm. koulujen pienet liikuntasalit, seurojentalot, Kirkko, seurakuntatalot.
• Kirkonkylän koulun laajennustarve (koulun tontti on jo täynnä -> nykyinen liikuntasali olisi edullista muuttaa luokkatiloiksi).
• Koulun liikuntasali liian pieni mm. juhla- ja liikuntakäyttöön.
• Vähänkin pidemmällä aikavälillä tarkasteltuna taloudellisesti järkevä vaihtoehto taata palveluja ja harrastusmahdollisuuksia kuntalaisille.
• Vesilahti kaipaa koko kunnan yhdistävää elävää kunnan keskusta.
• Vähät varat tulisi sijoittaa siten, että se palvelisi mahdollisimman suurta
käyttäjäryhmää (lapsista vanhuksiin).
• Monitoimikeskukseen voisi sijoittaa paljon palveluja saman katon alle-> kustannustehokkuus
• Kunnassa on paljon erilaista kulttuuri- ja liikuntaharrastustoimintaa

Kenelle?

• Lapset, päiväkotiryhmät, nuoret ja koululaiset
• Kotiäidit ja –isät, työttömät, työssä käyvät
• Liikuntarajoitteiset, eläkeläiset
• Kirjaston käyttäjät
• Teatterin, musiikin ja taiteen harrastajat sekä katsojat jne.
• Salibandyn, lentopallon, futsalin, tenniksen jne. harrastajat ja katsojat
• Tanssin ja erilaisten jumppien ja joogien harrastajat jne.
• Partiotoiminta jne.
• Erilaiset kerhot jne.
• Kokous- tai juhlatilan tarvitsijalle
• Kaikille kuntalaisille


Kulttuurin ja liikunnan monitoimikeskus Vesilahdelle – aloitteen perusteluita tarkemmin

Tuleva kirkonkylän koulun laajennustarve tukee monitoimirakentamista

Kunnan väkiluku on polkenut paikallaan pari viime vuotta epävarmojen työnäkymien ja irtisanomisien jne. vuoksi. Nyt on jo kuitenkin näkymässä valoa tunnelin päässä, sillä esimerkiksi Tampereen seudulla uusia rakennushankkeita on lähdössä huomattavasti viimevuosia vilkkaammin. Investoinnit uusiin tiloihin lisäävät työpaikkojen tarvetta ja parantavat työllisyysnäkymiä. Työllisyysnäkyminen parantuminen ja alhainen korkotaso ruokkivat varmasti jatkossa mm. pientalorakentamista, jolloin Vesilahden väkilukukin tulee kasvamaan lähivuosina (kuten muutama vuosi takaperin). Väkiluvun kasvu lisää painetta kunnallispalveluiden kasvattamiseen. Yksi merkittävä tekijä on Kirkonkylän koulun ahtaaksi jääminen (jo nyt melko ahdas!). Koulua on jo laajennettu niin, että seuraava laajennus tulee olemaan kallis ja hankala toteuttaa, sillä koulun tontti alkaa olla täyteen rakennettu. Nykyinen liikuntasali on nykyaikaiseksi liikuntasaliksi ja mm. koulun juhlasaliksi liian pieni. Nykyiset ahtaaksi käyneet liikuntatilat voitaisiinkin muuttaa esim. luokkatiloiksi tai muuksi koulun tarpeita vastaaviksi tiloiksi. Tällainen muutos olisi ainoa helppo, nopea ja edullinen ratkaisu toteuttaa ja koulun vähäiset piha-alueetkin pysyisivät ennallaan. Liikunta- ja juhlasalikäyttö siirtyisivät silloin monitoimikeskukseen.

Nykyisen liikuntasalin remontti

Kirkonkylän nykyisen liikunta- ja juhlasalin lattia on melko huonossa kunnossa. Lisäsäästöä syntyisi siitä, että nyt kiireellä kaavailtua nykyisen liikuntasalin lattiaremonttia (arviolta yli 50.000€) ei tarvitsisi toteuttaa, vaan nekin eurot voitaisiin sijoittaa uuden monitoimisalin lattiaan. Lattiaremontti toteutuessaan voisi olla esim. viiden vuoden päästä hukkainvestointi (koulun käydessä ahtaaksi tai ei ainakaan se ei olisi tarkoituksen mukaisin luokkatilan lattiaksi).

Vaihtoehdot koulun tulevalle laajennustarpeelle

Kunta joutuu jonkin vuoden päästä tekemään nykyisestä koulun liikunta- ja juhlasalista luokkatiloja tai vaihtoehtoisesti rakennuttamaan erillisen koulurakennuksen tai liikuntasalin jollekin toiselle tontille, koska koulun tontti on käytännössä jo rakennettu täyteen. Neljäs vaihtoehto olisi purkaa nykyistä matalaa rakennuskantaa ja rakentaa tilalle tiloja useampaan kerrokseen. Ainoastaan nykyisen pieneksi käyneen liikuntasalin muutos luokkatiloiksi ja liikuntatuntien siirtäminen uuden monitoimikeskuksen tiloihin on kustannuksiltaan edullinen ja järkevä ratkaisu. Samalla saataisiin monitoimikeskuksen käyttöaste korkeaksi klo 8-16 välisenä aikana (pelkän kirjaston käyttöaste ko. aikavälillä ei varmasti olisi kovin korkea).

Ilmanvaihto ja muu tekniikka on merkittävä kustannustekijä erityisesti julkisessa rakentamisessa. Keskittämällä useat eri palvelut saman katon alle säästettäisiin huomattavasti rakennus- ja käyttökustannuksissa. Kirjaston rakentaminen suunnitellun kaltaisena, ajaisi kahden kalliin ilmanvaihtojärjestelmän rakentamiseen (kirjaston ja erillisen koulun laajennuksen tai uuden liikuntahallin). Kun nämä kaikki seikat ja niiden aiheuttamat rakentamis- ja käyttökustannukset huomioidaan, ei pelkän kirjaston rakentamista esitetyn kaltaisena voi mitenkään järkevästi perustella.

Monitoimikeskuksen käyttöesimerkkejä ja kustannusvaikutuksia

Monitoimikeskuksen iso sali toimisi koulun liikunta- ja juhlasalina arkikäytössä klo 8-16. Arkena myös esim. eläkeläiset ja päiväkotilaiset voisivat käyttää monitoimikeskusta. Iltakäytössä se palvelisi teatteri-, konsertti-, juhla-, näyttely- ja liikuntasalina. Kirjastopalvelut sijoitettaisiin monitoimikeskukseen siten, että niitä voitaisiin käyttää oma yksikkönään tai tarvittaessa isoa salia voitaisiin käyttää myös kirjaston tarpeisiin. Iso sali olisi hyvä olla myös jaettavissa esimerkiksi kolmeen osaan tilaisuuksien ja tarpeen mukaisesti. Pienempää monitoimitilaa ja kahviota voitaisiin käyttää/ vuokrata erillisenä tai yhdessä esim. isomman monitoimitilan kanssa. Vuokraamalla tiloja saataisiin kassavirtaa lainan maksuun ja työpaikkoja kuntaan. Yksi vaihtoehto olisi siirtää kunnan hallinnollisia tiloja esim. ylimpään kerrokseen ( kunnan nykyinen virastotalokin lienee elinkaarensa päässä ). Vaihtoehtoja toimintaan olisi todella paljon. Esittämäni esimerkkiehdotukset ovat suuntaa-antavia millaista monitoimikeskusta Vesilahti mielestäni kaipaisi.

Esimerkkiehdotus VE 1 (liitteet 1-4) on laajin, joka ylittäisi varmasti Kirjaston budjetoidun kustannusarvion, mutta mikäli otetaan huomioon kokonaisuus, tulevan koulun laajennustarve, mahdollinen kunnan hallinnon tilantarve ja mm. nykyisen liikuntasalin remontointitarve on kokonaisuus kustannuksiltaan varmasti edullisempi vaihtoehto. Kaksi ylintä kerrosta voitaisiin tarvittaessa vuokrata yrittäjille, mikäli kunnan virasto ei tarvitsisi uusia tiloja. Vuokraamalla tiloja saataisiin työpaikkoja ja kassavirtaa lainan maksuun. Tilojen määrä on moninkertainen Kirjaston suunnitelmiin nähden. Rakennuskustannusten tehokkuus €/m2 olisi kuitenkin aivan eriluokkaa kuin Kirjaston suunnitelmilla toteutettuna. Tämä on kuitenkin mahdollisesti liian iso ja ehkä tässä kohtaa jopa ylimitoitettukin satsaus kunnan tarpeisiin, etenkin kun sitä peilataan kunnan heikkoon talouteen. Toisaalta köyhällä kunnalla ei ole vara rakentaa siten, että rakennetaan tilat tämän päivän tarpeisiin ajattelematta mitä vuoden tai vaikkapa viiden vuoden päästä tarvitaan. Esimerkin VE 1 pohjaratkaisu antaisi kuitenkin mahdollisuuden rakentaa rakennus myös osissa. Tosin kirjastorakentamistustukea (50%) ajatellen, olisi hyvä rakentaa melko paljon kerralla, ettei heti viiden vuoden sisään tehdä ”kovalla rahalla” lisälaajennuksia. Tässä esimerkissä kirjastorakentamiseen saadun tuen lisäksi voitaisiin hakea myös liikuntapaikkarakentamista tukevaa valtionapurahaa, jolloin tarkasteltaisiin miltä osin monitoimikeskus olisi kirjastorakentamista, liikuntapaikkarakentamista tai tukien ulkopuolelle jäävää rakentamista esim. mahdolliset kunnan viraston tilat tms.

Esimerkkiehdotus VE 2 (liitteet 5-8) olisi rakennuskustannuksiltaan huomattavasti edullisempi kuin VE 1. Tässä vaihtoehdossa kirjastopalvelut sijaitsisivat Monitoimikeskuksen toisessa päässä (ja toki isoa salia voitaisiin hyödyntää myös Kirjaston tarpeisiin). Rakennuskustannusten tehokkuus €/m2 olisi vielä tehokkaampaa, kuin VE 1:ssä ja siinä olisi enemmän tilaa erilaisille toiminnoille. Rakennuksen tilat olisivat huomattavasti muuntojoustavammat ja monipuolisemmat käytöltään ja tilaratkaisuiltaan. Salin tilaa voitaisiin tarvittaessa jakaa esim. jakoverhoin tai irtosermein ja kalustein kuhunkin käyttötarkoitukseen sopivaksi. Kunta voisi vuokrata osan tiloista tarvittaessa yrittäjille. Näin saataisiin työpaikkoja ja kassavirtaa lainan maksuun. Vaihtoehto 2 olisi mahdollista laajentaa myöhemmin.

Esimerkkiehdotus VE 3 (liitteet 9-12) olisi mahdollista toteuttaa suunnitellun Kirjaston rakentamiseen tarvittavalla summalla tai sen allekin. Tässäkin vaihtoehdossa voitaisiin rajata hanketta eri tavoin. Esimerkkiehdotus VE 3:ssakin olisi enemmän tilaa ja tässäkin vaihtoehdossa saataisiin se mitä kunta ja kuntalaiset mielestäni kaikkein eniten tarvitsee – monikäyttöiset muuntojoustavat tilat esim. kirjastolle, teatterille, konserteille, juhlatilaisuuksille, muille yleisötapahtumille ja koulu-, harrastus- ja kilpaliikunnalle. Esimerkkiehdotuksessa VE 3 kirjastotilat voisi olla esim. kahdessa ylimmässä kerroksessa ja muu toiminta alimmassa kerroksessa. Esimerkkiehdotus VE 3 olisi myös myöhemmin laajennettavissa esimerkkien VE 1 tai VE 2 mukaisiksi vaihtoehdoiksi.

Esimerkkiehdotus VE 4 (liitteet 13-16) olisi mahdollista toteuttaa suunnitellun Kirjaston rakentamiseen tarvittavalla summalla ja sen allekin. Esimerkkiehdotus VE 4:ssakin olisi hiukan enemmän tilaa. Tässä vaihtoehdossa rakennus toimisi puhtaasti kirjastorakennuksena, mutta se olisi laajennettavissa kustannustehokkaasti liikuntapaikkarakentamistukea hakemalla esimerkkien VE 1 – VE 3 mukaisiksi kulttuurin ja liikunnan monitoimikeskuksiksi.

Esittämäni esimerkkisuunnitelmat eivät ole viimeistä piirtoa myöten suunniteltuja, eikä niissä ei ole esitetty kaikkia toimintoja ja näissä esityksissänikin on varmasti parantamisen varaa. Periaatteen niistä kuitenkin varmasti saa selville. Kustannusten arviointi perustuu omiin näkemyksiini sekä rakennusalalla toimivien kustannuslaskentaa tekevien insinöörien karkeaan arvioon. Käytettävät materiaalit ja monet muut ratkaisut vaikuttavat tietysti kustannuksiin merkittävästi. Tarkempaa kustannustarkastelua tulee tietenkin tehdä. Tilojen monimutkaisuus lisää rakennuskustannuksia huomattavasti ja myös kustannusarvion toteutuman tarkkuutta: yleensä budjetti ei pidä mitä monimuotoisemmasta ja sokkeloisemmasta rakennuksesta on kyse. Monipuolinen ja monimuotoinen ei ole sama asia. Monipuolinen on kustannustehokas ja monikäyttöinen. Monimuotoinen on kallis ja usein vähemmän monikäyttöinen. Monimuotoinen ja sokkeloinen rakennus lisää myös merkittävästi rakennusteknisien ongelmapaikkojen muodostusta, kosteusvauriot, lämpövuodot jne. Kustannusten tarkasteluun täytyy lisäksi ottaa huomioon tulevaisuuden tarpeet ja investoinnit – mikä on tänään edullisin ratkaisu, ei välttämättä ole sitä vuoden tai viiden vuoden päästä. Suunniteltua kirjastorakennusta ei mielestäni käytännössä voida laajentaa. Esittämissäni ratkaisuissa se on tehty mahdolliseksi ja jopa edulliseksi. Myös talkoovoiman tai esim. ammattikoululaisryhmien käyttömahdollisuuksia voitaisiin harkita (helposti rajattavissa ja toteutettavissa paikoissa esim. pihatyöt ja julkisivulaudoitus jne.), vaikkakin se nykymaailmassa tuntuu olevan hyvin hankalaa.

Kirjastopalveluiden muutos ja niihin varautuminen

Hyvinvointilautakunnan pöytäkirjan 25.8.2015 mukaan kirjojen lainausten määrä on laskussa. ”Vesilahden kirjaston kokonaislainaus väheni 7,1% edellisestä vuodesta. Pääkirjastossa lainauksen vähennys oli 5 % ja Narvan kirjastossa 20%.”. Tämä johtunee varmasti myös kirjojen siirtymisenä sähköiseksi, mutta varmasi myös osin kysynnän laskustakin. Uskoisin kirjastopalvelujen muuttuvan tulevaisuudessa enemmän verkossa toimiviksi verkkolainaamoiksi fyysisten kirjojen kirjaston tilantarve tuleekin olla muunnettavissa asteittain vähemmän kirjojen varastosta monimuotoisiin palveluihin. Näistä syistä en näe järkeväksi sijoittaa yksinomaan perinteiseen kirjastotoimintaan ylettömästi. Kirjastopalveluita varmasti tarvitaan nyt ja tulevaisuudessakin, mutta tarvitaan paljon muutakin. Voimme tässä kohtaa vain arvioida ja arvailla, mutta jos varaudumme muuntojoustavasti, emme ole ongelmissa.

Kirjastorakennuksen monipuolisuus ja muuntojoustavuus

Kunnan verkkosivuilla kerrotaan kuinka kirjastorakennuksen pohjaratkaisua voidaan pitää toiminnallisesti joustavana. Artikkelin mukaan tilojen joustavuuden ja muuntautuvuuden piti olla yksi hyvin tärkeä kriteeri arkkitehtiopiskelijatöiden valinnassa. Tekstissä mainitaan tilojen olevan toimivat ja muunneltavissa. Samassa tekstissä kerrotaan myös nykyisen kirjaston olevan sokkeloinen.

Hyviä kriteerejä, mutta en näe kuinka ne toteutuvat suunnitellun Kirjaston pohjaratkaisussa. Kantavat ja ei-kantavat rakenteet on sijoiteltu siten, että muutostilanteessa ne eivät tarjoa tavoiteltua joustavuutta. Käytännöllisyys kirjastotiloinakaan ei oikein toimi, kun esimerkiksi työ- ja tutkijanhuoneisiin käynti on suoraan isosta kirjastosalista! Mikäli kirjastosalissa on jokin tilaisuus, ei työhuoneita voida käyttää häiritsemättä tilaisuutta, ellei sitten linnoittaudu työhuoneeseen koko tilaisuuden ajaksi. Nykyisissä Kirjaston suunnitelmissa on sokkeloisuutta myös yllin kyllin ja kustannustehottomia vinoja seiniä ja pieniä sokkeloisia tiloja sekä epäkäytännöllisen muotoinen kirjastosali.

Kuntastrategia

”Viihtyisä ja vetovoimainen Vesilahti” - slogan alkaa olla väljähtänyt ja kulttuurin ja liikunnan monitoimikeskus – Vesilahti-Talo, olisi omiaan nostamaan Vesilahden viihtyisyyttä ja vetovoimaisuutta monipuolisesti. Kunnan strategian mukaan kunnan tavoitteena on päätöksenteon laadun parantaminen tekemällä oikeita asioita, oikealla tavalla, oikeaan aikaan ja pyrkimys ennakoivaan toimintaan. Strategiassa puhutaan myös pitkäjänteisestä linjakkaasta etenemisestä. Jokin ei mielestäni täsmää, mikäli kirjastorakennus rakennetaan suunnitellun kaltaiseksi.

Valtion tuki ja laajentamismahdollisuudet

Uskoisin, että kirjastorakentamiseen tarkoitettua valtiontukea olisi myös saatavissa, vaikka kirjastorakennuksen kirjastosali olisi suorakaiteen muotoinen (VE 4) ja runkosyvyydeltään sellainen, että se olisi myöhemmin laajennettavissa monitoimisaliksi. Myös liikuntapaikkarakentamiseen olisi saatavilla avustuksia. Hankkeen toteutuksen voisi suunnitella siten, että rakentaisi esim. kirjaston osuudelle VE 4:n mukaiset anturat 2016 vuoden aikana, jolloin rakentamisen voitaisiin katsoa olevan alkanut 2016 vuoden aikana. Suunnitelmat ison salin ja katsomon osalta yms. (VE 2) hiottaisiin kuntoon ja haettaisiin hankkeelle, myös liikuntapaikkarakentamistukea kuluvan vuoden aikana. Haettujen liikuntapaikkojen tukipäätökset julkaistaan keväällä. Mikäli tukea saataisiin myös liikuntapaikkarakentamiselle saataisiin, toteutettaisiin hanke esim. VE 2:n mukaisena jatkaen rakentamista keväällä 2017.

Arkkitehdin suunnittelema kirjastorakennus rakennettaessa poistaisi monitoimikeskusvaihtoehdon ikiajoiksi. Siinä vaiheessa kun Kirkonkylän koulu jää pieneksi, joudutaan tekemään kallis ratkaisu joko erillisen liikuntahallin tai erillisen koulurakennuksen välillä. Monitoimikeskuksessa olisi kaikki huomioitu, myös tärkeää Kirkonkylän koulun laajennusta (ja mahdollisia kunnan hallinnon tilojen tarvettakin) ajatellen. Monitoimirakentaminen tulisi kokonaisuutena taatusti edullisemmaksi niin käyttö- kuin rakentamiskustannuksiltaan. Nyt tarvitsisi katsoa asiaa myös joku vuosi eteenpäin ja laskea kokonaisuuden kustannukset ja niistä saatava hyöty lyhyellä, mutta erityisesti pidemmällä aikavälillä. Tukivaihtoehtoja tulee tarkastella lisää.

Rakennettava tontti rakennuspaikkana

Kirjastolle esitetty tontti S-marketin vieressä on palvelujen tavoitettavuus mielessä sijainniltaan hyvä. Tontti on kuitenkin melko pieni laajennustarpeita silmällä pitäen. Rakennuspohjana osoitettu tontti on kallis mittavien paalutus-, maanrakennustöiden vuoksi. Rakennuspaikka on alavassa paikassa ja pintaveden valuvat suurelta alueelta kohti ko. tonttia. Myös tuulettuvan alapohjan rakennuskustannukset ovat kalliimmat, kuin maanvaraisen alapohjaratkaisun, joka olisi hyvin tehtävissä paremmalle maapohjalle. Vaikka rakennusta nostetaan montusta mittavien ja kalliiden maanvaihtojen ja täyttöjen avulla ylös, on pintavesien viemäröinti/ maanpinnan kallistukset hankala ko. tontille toteuttaa (huomioiden mm. rautialantien ja viereisen S-marketin korkotasot).

Rakennukselle olisi maapohjan ja mahdollisten laajennuksien varalta parempi tontti heti Koulukeskuksen eteläpuolella. Tonttikaupat tehtyään kunta saisi Koulukeskuksen yhteyteen myös tulevaisuuden tarpeisiinsa runsaasti uutta yhtenäistä tonttimaata. Kyseiset peltoalueet ovat olleet myynnissä ja kunta on myös saanut niistä tarjouksen. Tontin kaavakin mahdollistaisi rakentamisen ilman kaavamuutosta. Myös kirjasto- ja liikuntapalveluiden keskittäminen Koulukeskuksen yhteyteen toisi merkittävää synergiaetua. Koulutien ja rautialantien liittymä voitaisiin samalla siirtää hiukan kauemmaksi Koulukeskuksesta. Koulutien uudella linjauksella saataisiin nykyistä toimivammat ja turvallisemmat suojatiealueet Koulukeskuksen ja Peiponpellon päiväkodin välille. Tontille voitaisiin myös rakentaa parkkipaikkoja siten, että ne palvelisi sekä Koulukeskusta ja tulevaa Monitoimikeskusta.

Lisäpohdintaa ja perusteita

Kirjaston suunnittelusta järjestettiin TTY:n arkkitehtiopiskelijoiden arkkitehtikilpailu. Oli hyvä idea käyttää opiskelijoita hyödyksi ja hakea sitä kautta ideoita erilaisista toteutusvaihtoehdoista. Suunnittelua täytyisi kuitenkin ohjata voimakkaasti kunnan ja kuntalaisten edunnimissä. Lähtökohtana pitäisi olla tarve ja käytännöllisyys jota arkkitehtuuri tukee. Tämän hetkiset arkkitehtikuvat on kuitenkin toteutettu vallalla olevan ”pröystäilevän” arkkitehtuurin mukaan, josta me kuntalaiset maksamme erittäin kalliisti, mikäli suunnitelmat toteutetaan. Tehtiinkö nyt tiloja arkkitehdeille vai tehtiinkö monikäyttöisiä ja kustannustehokkaita tiloja kuntalaisille? Mentiinkö epäkäytännöllinen arkkitehtuuri edellä, unohtaen käytännöllisyys, tarve ja kustannustehokkuus?

Itse en ole arkkitehti vaan rakennusinsinööri. Näen työni kautta paljon myös kuntarakentamista olemalla useissa eri kohteissa mukana ja rakennusliikkeiden kanssa tekemisissä. Usein kunnallista rakentamista leimaa rahankäytön holtittomuus. Kun ei ”pelata” omilla rahoilla vaan veronmaksajien. Suunnittelupöydässä ja suunnittelupalavereissa ei olla ”köyhiä eikä kipeitä”. Kunnallisissa hankkeissa arkkitehdit saavat ”irrotella” vailla kustannuskäsitystä ja ainakaan siitä välittämättä. Toisaalta arkkitehdin tehtävä on tuoda hankkeeseen omia näkemyksiä ja ideoita, joita rakennuttajan (tässä tapauksessa kunnan) tulisi ohjata voimakkaasti siihen suuntaan, että tilatarpeet ja kustannukset pysyvät tavoitellun kaltaisina.

Näin mittava hanke vaatii erittäin asiantuntevan ohjasryhmän, joilla on hyvä käsitys toiminnan tarpeista, kunnan taloudellisesta tilasta, tulevaisuuden näkymistä sekä rakentamiskustannusvaikutuksista. Toivon mukaan meillä sellainen myös on. Kun rakennusliike palkkaa omiin hankkeisiinsa arkkitehdin, on kohteen suunnittelunohjaus huomattavasti tarkempaa, koska he ”pelaavat” enemmän ”omillaan”.

Kuntalaisten harrastusmahdollisuudet ja tilatarpeet

Salibandy lienee kuntalaisten suosituin ohjattu liikunnallinen harrastus. Pelaajia on jo noin 300 ja enemmänkin olisi halukkuutta, mutta kunnan tarjoamat tilat rajoittavat toimintaa varsinkin vanhemmissa ikäluokissa (+10 vuotiaat). Monitoimikeskuksen ison salin mitoituksen pitää lähteä siitä, että siihen voidaan pystyttää viralliset mitat täyttävä salibandy-kaukalo (samalla saadaan muille liikuntalajeille vaadittavat tilat mm. lentopallo, sulkapallo, futsal, tennis jne). Kirjasto- tai konserttisalina on yhdentekevää onko tila metrin leveämpi tai kapeampi, mutta mikäli salin leveys tai pituus ei ole riittävä mm. salibandyyn, niin jo 9 - 10 vuotiaatkaan lapset eivät voi pelata sarjapelejä oman kunnan salissa, vaan vuoroja on ostettava arvokkaita vuoroja naapurikunnista.

Uusina ikäluokkina 2008 - 2011 syntyneet aloittivat salibandytoiminnan keväällä pienessä Peiponpellon liikuntatilassa. Nyt pelaajia ko. ikäluokissa on jo liki 60, vaikka toiminta aloitettiin vasta alkuvuodesta 2016. Parin vuoden sisään on odotettavissa, että pelaaja määrä kasvanee noin 100 pelaajaan pelkästään ko. neljässä ikäluokassa. Taustatiedoksi mainittakoon toiminnan laajuudesta, että esim. 2006 - 2007 syntyneiden salibandyjoukkueet pelasivat yhteensä 86 ottelua ja pelkästään 2006-syntyneitä salibandy-junioreita on tällä hetkellä 32 ja enemmänkin olisi tullut, jos olisimme kaikki halukkaat voineet aikoinaan ottaa mukaan toimintaan. Lisäksi mm. 2008 - 2010 vuosina syntyneet aloittivat samaan aikaan futsalin Peiponpellossa. Lentopallossa on 2008 - 2009 vuotiaiden joukkue, jotka ovat olleet jo toista kautta Peiponpellossa. Jo ensikaudella kaikilla edellä mainituilla olisi tarve päästä suurempiin tiloihin.

Valmennan itse Vesilahden Visan -06, -07, -10 ja -11 syntyneitä salibandyjunioreita (yhteensä neljä joukkuetta/ harjoitusryhmää). Tiedän, että jo ensi kaudesta salivuorot tulevat olemaan niin tiukassa, että jo -06/07 syntyneille lapsille joudutaan etsimään salivuoroja naapurikunnasta (nuorempien ikäluokkien alta). Tälle on tarvetta muutenkin, sillä Kirkonkylän liikuntasali ei vastaa lajiin vaadittua kokoa. Vanhemmat lapset siirtyvät pelaamaan naapurikuntiin, koska emme voi tarjota heille tiloja pelata. Junioreiden vanhemmat harrastavat autoilua ympäri maakuntia ja he maksavat korkeita harrastusmaksuja naapurikuntiin. Ne joilla eivät vanhemmat pysty/ jaksa kuljettaa lapsia toisille paikkakunnille/ kautta maksaa kalliita harrastusmaksuja, joutuvat lopettamaan hyvän liikunnallisen harrastuksen. Mikäli Vesilahdella olisi mitat täyttävä liikuntatila, voisimme järjestää turnauksia ja saada niistä saadulla tuotolla pidettyä harrastusmaksut alhaisina. Myös aikuisten salibandy ja perhesähly ovat suosittuja, mutta salivuoroja jatkossa tuskin heltiää koululta paitsi ehkä klo 22 jälkeen. Tämä on vain yksi esimerkki monitoimikeskuksen tärkeydestä. Tarvitsemmeko niin kipeästi pelkkää kirjastoa, että kaikki muu jää jalkoihin?

Jarrun painaminen ja kirjaston suunnittelu monitoimikeskukseksi tai kirjastoksi, joka voidaan myöhemmin muuttaa monitoimikeskukseksi maksaa joitakin tonneja, mutta kirjaston rakentaminen suunnitellusti maksaa valtion avustustenkin lisäksi toista miljoonaa euroa ja kuntalaisten tappio tulee olemaan niin mittava ja peruuttamaton, että pahaa tekee kokoajan sitä enemmän mitä enemmän nykyistä ratkaisua ajattelee.

Näkisin, että monitoimikeskus palvelisi koko kuntaa kaikki kylät huomioiden ja olisi yhdistävä kokoontumispaikka koko kunnan asukkaille. Haluan myös painottaa, että monitoimikeskus ei olisi kirjastolta pois, vaan päinvastoin toisi varmasti lisää asiakkaita ja eloa myös kirjastolle. Myös kuntalaisten verorahoja voitaisiin käyttää jatkossa enemmän toimintaan ja toiminnan pyörittämiseen, kuin erillisen kalliiden rakennusten rakennus- ja käyttökustannuksiin. En näkisi kuntalaisen silmin monitoimikeskuksen rakentamisvaihtoehdossa muita kuin voittajia.

Vaatimus

Vaadin, että kirjastohanke vedetään pikaisesti uudelleen suunnittelupöydälle ja että kirjastorakennuksen suunnitelmat täytyy muuttaa laajempaa käyttäjäkuntaa palvelevaksi monipuoliseksi ja muuntojoustavaksi kulttuurin ja liikunnan monitoimikeskukseksi. Rakennuksen suunnittelussa tulee huomioida aloitteessa esille nostetut näkökulmat tai rakennus suunniteltaisiin siten, että se on ainakin edes myöhemmin laajennettavissa vastaavan kaltaiseksi monikäyttöiseksi monitoimikeskukseksi.

Mukaan aloitteeseen

Asialla on erittäin kiire, sillä kuokkaa ollaan lyömässä maahan vielä tämän vuoden aikana. Kunnanhallitus hylkäsi 18.4.2016 arkkitehdin suunnitelmat sellaisenaan, koska saatujen tarjousten perusteella alkuperäinen kirjaston rakennuskustannusbudjetti oli osoittautunut jo alkumetreillä riittämättömäksi. Nyt suunnitteluun täytyy tehdä muutoksia, jotta kustannuksia saadaan karsittua. Tässä olisi nyt paikka vaikuttaa siten, että haketta muutettaisiin niin, että monitoimikeskusajatus olisi huomioitu ainakin tulevaisuutta silmällä pitäen.

Mikäli aloitetta saadaan kannattamaan vähintään 5 % äänioikeutetuista kuntalaisista, eli noin reilu 160 kuntalaista, voimme kuntalain § 31:n mukaan tehdä aloitteen kunnallisesta kansanäänestyksestä. Tällöin valtuuston on viipymättä päätettävä, toimitetaanko aloitteesta kansanäänestys pelkän kirjaston ja aloitteen esityksen välillä.

Allekirjoita aloite kuntalaisaloite.fi –palvelussa ja valitse sieltä aloite ”Kulttuurin ja liikunnan monitoimikeskus Vesilahdelle”. Allekirjoittamalla aloitteen olet mukana ohjaamassa Vesilahtea hankkeeseen, joka palvelisi aidosti ja monipuolisesti kuntalaisia ja kunnan etua. Allekirjoituksen tietoineen voi antaa myös erikseen kerättävään listaan. Tietoihin tarvitaan etunimi, sukunimi, syntymäaika (pp.kk.vvvv), kunta, kylä sekä allekirjoitus. Allekirjoittavan täytyy olla täysi-ikäinen ja Vesilahden kunnan vakiasukas.

Vesilahdella 21.4.2016

Aloitteen vastuuhenkilö Matti Olavi Kuusjärvi, RI

Lisätietoja aloitteesta antaa aloitteen jättäjä rakennusinsinööri Matti Kuusjärvi p. 040 844 3291 tai matti.kuusjarvi@outlook.com.


LIITTEET
1. Monitoimikeskus 1. KRS VE 1
2. Monitoimikeskus 2. KRS VE 1
3. Monitoimikeskus 3. KRS VE 1
4. Monitoimikeskus IV-konehuone VE 1
5. Monitoimikeskus 1. KRS VE 2
6. Monitoimikeskus 2. KRS VE 2
7. Monitoimikeskus 3. KRS VE 2
8. Monitoimikeskus IV-konehuone VE 2
9. Monitoimikeskus 1. KRS VE 3
10. Monitoimikeskus 2. KRS VE 3
11. Monitoimikeskus 3. KRS VE 3
12. Monitoimikeskus IV-konehuone VE 3
13. Vesilahden Kirjasto (laajennettavissa monitoimikeskukseksi) 1. KRS VE 4
14. Vesilahden Kirjasto (laajennettavissa monitoimikeskukseksi) 2. KRS VE 4
15. Vesilahden Kirjasto (laajennettavissa monitoimikeskukseksi) 3. KRS VE 4
16. Vesilahden Kirjasto (laajennettavissa monitoimikeskukseksi) IV-konehuone VE 4



Aloitteen lisätiedot

Vastuuhenkilöt

Vastuuhenkilötiedot poistuvat, kun aloitteen toimittamisesta kuntaan on kulunut vuosi.

Osallistu aloitteeseen

Aloitteeseen ei voi enää osallistua, koska se on jo lähetetty kuntaan.

Osallistu aloitteeseen

Aloitteeseen ei voi enää osallistua, koska se on jo lähetetty kuntaan.
169 Osallistunutta
142 kerätty tässä palvelussa, joista
142 kunnan asukasta
111 nimeä julkaistu palvelussa (nimilista ei enää nähtävissä)
27 nimeä lisäksi kerätty muualla

Osallistujat

169
142 kerätty tässä palvelussa, joista
142 kunnan asukasta
111 nimeä julkaistu palvelussa (nimilista ei enää nähtävissä)
27 nimeä lisäksi kerätty muualla

Kuvaajassa näytetään vain Kuntalaisaloite.fi-palvelussa kerätyt kannatusilmoitukset. Kuvaaja päivittyy vuorokauden vaihtuessa.
Voit upottaa kuvaajan omille verkkosivuillesi täältä.