Sisältöön | Selaa aloitteita | Ohje | Tulosta

Kalajoen kouluverkkouudistus

Kalajoki Kuntalaisaloite
Julkaistu 
13.2.2016
Kerää osallistujia
Lähetetty kuntaan 
7.3.2016
Kunnan vastaus 
7.6.2016
Kunnan vastaus 
7.6.2016

Kunnan vastaus

Kalajoen kaupunginvaltuuston päätös 30.5.2016 § 44 Kuntalaisaloite "Kalajoen kouluverkkouudistus"

Liitteet

Aloitteen sisältö

Kalajoen kouluverkkouudistus

Arvoisat Kalajoen kaupungin valtuutetut, me allekirjoittaneet Kalajoen kaupunkilaiset vaadimme tämän kuntalaisaloitteen välityksellä, että kaupunginvaltuusto ottaa uudelleen käsiteltäväksi 15.12.2015 tekemänsä päätöksen yhtenäiskoulun muodostamisesta (102 §). Koska kalajokiset perheet suurin joukoin ovat ilmaisseet vastustavansa yhtenäiskoulun perustamista kaupunkiimme, esitämme, että valtuusto kumoaa päätöksensä Merenojan yhtenäiskoulun muodostamisen osalta ja päättää teettää tarkemmat laskelmat useammasta mallista uudeksi kouluverkoksi Kalajoella. Vaadimme lisäksi, että valtuusto tekee uutta kouluverkkoa koskevat muodostamis- ja rakentamispäätökset vasta, kun valtuustolle on toimitettu uudet, tarkemmat laskelmat useammasta vaihtoehtoisesta mallista. Uuden Raution koulun rakentamisen osalta valtuuston päätöstä ei ole aihetta ottaa uuteen käsittelyyn. Raution koulun kustannuslaskelmat on kuitenkin syytä tarkistaa. Pyydämme, että kaupunginvaltuusto ottaa aloitteemme valtuuston käsiteltäväksi mahdollisimman pian sen jälkeen, kun aloitteen on allekirjoittanut 2 % Kalajoen äänioikeutetuista asukkaista.

Tällä hetkellä tilanne on se, että valtuusto on tehnyt päätöksen yhtenäiskoulun muodostamiseksi ja päättänyt teettää laskelmat vain yhtenäiskoulumallista ennen rakentamispäätöksen tekemistä. Me allekirjoittaneet kalajokiset katsomme, että tuo päätös on perustunut puutteelliseen valmisteluun eikä valtuusto ole saanut riittävästi tietoa eri vaihtoehdoista päätöksensä tekemisen pohjaksi. Koulukiinteistöjen uudistaminen on ehdottomasti tarpeen, mutta kalajokiset perheet eivät halua, että se toteutetaan tuhannen oppilaan yhtenäiskoulun perustamisella (lukiolaiset mukaan luettuna 1300). Koska kyseessä on erittäin tärkeä päätös kaikkien kalajokisten perheiden, lasten, nuorten ja opetushenkilöstön kannalta, katsomme, että asia tulisi ottaa uuteen käsittelyyn ja valtuuston tulisi ehdottomasti teettää tarkemmat selvitykset ja kustannusarviot muistakin kouluverkkovaihtoehdoista ja vasta niiden valmistuttua tehdä päätöksensä kouluverkon suhteen.

Lopullinen päätös kouluverkon suhteen tulisi näkemyksemme mukaan tehdä arvioimalla kutakin vaihtoehtoa kokonaisuutena, huomioiden rakentamiskustannusten ohella mm. myös kuljetuskustannukset (jotka kouluja keskittäessä vain kasvavat), koulumuodon käytännön toimivuuteen liittyvät kysymykset sekä liikennejärjestelyjen, koulumatkojen ja oppimisympäristön turvallisuus. Yksi yhtenäiskoulun ongelmakohta on se, kuinka luoda turvallinen ja toimiva kouluympäristö 1300 oppilaalle ja opiskelijalle sekä siellä toimivalle henkilökunnalle? Kyseessä olisi yksi suurimmista yhtenäiskouluista Suomessa. Yhteiskuntamme on muuttunut ja koulumaailmassakin on levotonta: häiriökäyttäytymistä, väkivaltaa, jopa kouluampumisia. Riittävien väestösuojien rakentaminen sekä käytännössä toimivan pelastussuunnitelman laatiminen yhtenäiskoulun valtavalle oppilas- ja henkilöstömäärälle on takuulla erittäin haastavaa.

Kouluverkkopäätöstä tehdessä tulisi huomioida pienimpien ja erityistä tukea vaativien oppilaiden tarpeet ja turvallisuuden kokeminen: mitä tuntemuksia suuri kouluympäristö päivittäin kohdattuna aiheuttaa pienelle koululaiselle? Seurannaisvaikutukset sekä niiden kustannukset näkyvät mahdollisesti vasta vuosien kuluttua. Opetusministeriö on laskenut, että yksi syrjäytynyt nuori maksaa yhteiskunnalle 1.2 miljoonaa euroa. Edullisin vaihtoehto ei siten välttämättä ole paras ratkaisu. Johtoajatuksena päätöstä tehdessä tulisi pitää koululaisten etua, joka mielestämme on nyt ohitettu täysin yhtenäiskouluhankkeessa. Me allekirjoittaneet kalajokiset emme halua lastemme ja nuortemme joutuvan yhtenäiskoulun kaltaiseen massalaitokseen.

Näin ollen esitämme valtuustolle,
1) että valtuusto ottaa 15.12.2015 tekemänsä päätöksen 102 § uudelleen käsittelyyn ja kumoaa sen kohtien 1), 2), 3) 5) ja 6) osalta sekä määrää samalla päätöksen täytäntöönpanon keskeytettäväksi näiden kohtien osalta,
2) että vuoden 2016 budjettiin varataan 140 000 euron tai muu valtuuston riittäväksi katsoma määräraha uuden kouluratkaisun suunnittelemiseksi siten, että laaditaan laskelmat tarvittavista uusista varhaiskasvatuksen, perusopetuksen ja lukion lisätiloista neliömäärineen, kustannuksineen, liikennejärjestelyineen, tarvittavine maa-alueineen, sijoitteluineen, pelastussuunnitelmineen sekä oheistoimintoineen. Nämä asiat selvitetään ja suunnitellaan riittävän yksityiskohtaisesti päätöksentekoa varten. Selvittelyvaiheessa tulee aiempaa valmistelua laajemmin uudelleen selvittää myös opetushenkilöstön ja perheiden kanta tarvittavasta uudesta kouluverkosta. Selvitykseen sisällytetään seuraavat vaihtoehdot:
Vaihtoehto 1: Keskustaan 2 alakoulua
Pohjankylän alakoulu, luokat 0-6. Yhdistetty Vuorenkallio-Etelänkylän uusi alakoulu, luokat 0-6. Tyngän ja Raution omat alakoulut, luokat 0-6. Merenojan koulu säilyy vuosiluokkien 7-9 kouluna ja lukio sen yhteydessä. Varhaiskasvatuskeskus uuteen sijaintiin. Ap- ja ip-toiminta alakoulujen yhteyteen.
Vaihtoehto 2: Keskustaan 3 alakoulua
Pohjankylä, Vuorenkallio, Etelänkylä, Tynkä ja Rautio: omat alakoulunsa, luokat 0-6. Merenojan koulu säilyy vuosiluokkien 7-9 kouluna ja lukio sen yhteydessä. Varhaiskasvatuskeskus uuteen sijaintiin. Ap- ja ip-toiminta alakoulujen yhteyteen.
Vaihtoehto 3: Säilytetään nykyiset alakoulut
Pohjankylä, Vuorenkallio, Etelänkylä, Tynkä, Mehtäkylä, Rahja: jokaisessa oma alakoulu, joissa luokat 0-6. Rautioon uusi alakoulu, jossa luokat 0-6. Ap- ja ip-toiminta alakoulujen yhteyteen. Merenojan koulu säilyy vuosiluokkien 7-9 kouluna ja lukio sen yhteydessä. Varhaiskasvatuskeskus uuteen sijaintiin.
Kaikissa vaihtoehdoissa varhaiskasvatuksen toimitilaratkaisuksi voidaan esittää myös muu tarkoituksenmukainen ratkaisu.
3) että lukion lisätilantarve ratkaistaan
4) että päätökset palveluverkon uudistamisesta tehdään selvitysten pohjalta 31.5.2016 mennessä tai muuhun, valtuuston määräämään päivämäärään mennessä.
Yllä mainittuihin vaihtoehtoihin sisältyy seuraavia asioita:
* Vaihtoehdoissa 1-2 Rahjan ja Mehtäkylän oppilaat olisivat kuljetusoppilaita joko Vuorenkallion koululle, yhdistyvälle Etelänkylä-Vuorenkallio koululle tai Pohjankylän koululle.
* Vaihtoehdoissa 1-3 kaikki tarvittavat uudet erilliset alakoulut voidaan rakentaa siten, että niiden käyttäminen monitoimitiloina erilaisissa harrastustoiminnoissa, Kalajoki Akatemian käytössä sekä lisäksi seniorikansalaisten ja terveydenhuoltotoimintojen käytössä on mahdollista. Myös erillisen Merenojan yläkoulun ja Kalajoen lukion tiloja voidaan käyttää näihin toimintoihin. Luontevan kanssakäymisen järjestäminen eri ikäryhmien välillä ja mm. senioritoiminta kouluilla on mahdollista myös vaihtoehdoissa 1-3, eikä vain yhtenäiskoulussa. Mikäli halukkuutta löytyy, esim. lukiossa voidaan milloin vain järjestää seniorityön kursseja, vaikka yhtenäiskoulua ei rakennettaisikaan.
* Vaihtoehdoissa 1-3 joen eteläpuolen oppilaat voisivat siirtyä oppilaiksi joko Etelänkylälle tai Vuorenkalliolle (fyysisesti lähempään, tällöin harva Etelänkylän-Vuorenkallion välillä asuvista oppilaista tulisi koulukuljetuksen piiriin). Vaihtoehdossa 1 he siirtyisivät uudelle yhdistyvälle Etelänkylä-Vuorenkallion koululle. Pohjankylän oppilasmäärä saataisiin pienemmäksi ja lisätilan rakentamistarve (kun nykyinen vanha osa puretaan pois) olisi näin ollen pienempi.
* Vaihtoehdoissa 1-3 Pitkäsenkylältä kuljetuksessa olevia oppilaita voitaisiin siirtää mahdollisimman paljon Tyngän alakoululle, sillä kyseinen koulu kärsii tulevaisuudessa oppilaspulasta (tällä hetkellä sen ratkaisevat Raution suunnasta tulevat oppilaat).
* Vaihtoehdot 1-2 pitävät sisällään myös tasa-arvon huomioimisen: alakoulut olisivat keskenään jotakuinkin samankokoisia ja näin ollen kaikki Kalajoen alakouluikäiset lapset olisivat tasa-arvoisessa asemassa keskenään. Yhtenäiskoulumallissa Tyngän ja Raution alakoululaiset olisivat täysin eri asemassa muihin verrattuna siirtyessään yläluokille.

Me allekirjoittaneet kalajokiset vastustamme tuhannen oppilaan yhtenäiskoulun perustamista lisäksi muun muassa seuraavien seikkojen vuoksi:
- Vielä muutama vuosi sitten lukiota suunniteltiin siirrettäväksi Arteman yhteyteen ja suunniteltiin ns. kampusaluetta; perustelu siirrolle oli silloin se, että nykyisellä tontilla ei lukion laajenemiselle ollut tilaa. Tämä herättää suurta hämmennystä: miten samaan pihapiiriin nyt kuitenkin mahtuisi useiden satojen oppilaiden alakoulu sekä vaadittavat lisäliikuntatilat (niissä kun on selkeä alimitoitus jo nyt Merenojan pihapiirissä). Nykyisen Pohjankylän koulun liikuntatilojen käyttö yhtenäiskoulun liikuntatunteja varten ei ole käytännössä toimiva, eikä toteuttamiskelpoinen vaihtoehto.
- Yhtenäiskoulumallissa alakoululaisten aamupäivä- ja iltapäivätoiminta on suunniteltu järjestettäväksi uuden varhaiskasvatuskeskuksen yhteyteen nykyisen Pohjankylän koulun tiloihin. Ajatus siitä, että pienimmät alakoululaiset kulkisivat ap-toimintaan ensin Pohjankylälle, sieltä Merenojalle koulupäiväksi, koulupäivän aikana mahdollisesti liikuntatunnille Pohjankylän saliin ja takaisin Merenojalle sekä koulupäivän jälkeen taas takaisin ip-toimintaan Pohjankylälle, tuntuu turvattomalta, uuvuttavalta ja käytännössä toimimattomalta. Kuka aikuinenkaan jaksaisi työpäivästä toiseen tällaista jatkuvaa liikkumista edestakaisin kaukana olevien työpisteiden välillä?
- Ruokailun toimivuus suuressa yhtenäiskoulussa huolettaa myös. Miten ruokailu saataisiin järkevästi järjestettyä niin, ettei kenenkään tarvitse aloittaa ruokailua ennen aamukymmentä eivätkä viimeiset syö lounasta vasta puolen päivän jälkeen?
- Koulun koosta ja oppimistuloksista Helsingin yliopiston psykologian professori Liisa Keltikangas-Järvinen toteaa muun muassa seuraavaa: Koulun ihannekoko olisi 200:n ja 500 oppilaan välillä. Tämän kokoinen koulu tukisi parhaiten paitsi koulumenestystä myös myönteistä minäkuvaa. Ajatus ei ole kuitenkaan tavoittanut niitä kuntien päättäjiä, jotka havittelevat säästöjä kokoamalla oppilaat suurkouluihin ja lakkauttamalla pienempiä. - Sanotaan, että ei seinistä kannata maksaa. Väite osoittaa hyvin ohutta tietoa murrosikäisen lapsen kehityksestä. Eihän siinä seinistä makseta vaan huolenpidosta ja vuorovaikutuksesta.

Lopuksi haluamme tuoda esiin kaupunginvaltuustolle seuraavaa:
Vetoamme tällä aloitteella teihin, arvoisat kaupunginvaltuutetut, kaikesta sydämestämme. Aloitteessamme ei ole kyse muutosvastarinnasta tai ilkeilystä, vaan aidosta ja vakavasta huolesta lastemme ja nuortemme tulevaisuuden suhteen. Pyydämme, että käytätte rohkeasti teille kuuluvaa päätösvaltaa kouluverkkoasiassa ja otatte jo tekemänne päätöksen uudelleen tarkasteltavaksi avoimin mielin. Toivomme, että kalajokiset voivat olla ylpeitä kaupunginvaltuustostaan, joka pystyy osoittamaan toiminnassaan sydämen sivistystä. Yhtenäiskouluhankkeesta luopumalla Kalajoki olisi jatkossa yhä vetovoimaisempi kunta, jonne myös uusien lapsiperheiden olisi houkutteleva muuttaa ja jossa meidän nykyistenkin perheiden olisi hyvä jatkaa tyytyväisinä asukkaina. Mikäli kaupungissamme päätetään kuitenkin toimia yhtenäiskoulumallin mukaan, esitämme, että yhtenäiskoulu toteutetaan siten, että alakoulu rakennetaan omaksi rakennukseksi erilliselle, esimerkiksi eri puolella Lankilantietä olevalle tontille eikä kiinteään yhteyteen nykyiseen Merenojan kouluun.

Vastuuhenkilöt

Aatos Salmu

Kalajoki

Ilkka Aukusti Isokääntä

Kalajoki

Arja Isokääntä

Kalajoki


Osallistu aloitteeseen

Aloitteeseen ei voi enää osallistua, koska se on jo lähetetty kuntaan.

Osallistu aloitteeseen

Aloitteeseen ei voi enää osallistua, koska se on jo lähetetty kuntaan.
333 Osallistunutta

Osallistujat

333

Kuvaajassa näytetään vain Kuntalaisaloite.fi-palvelussa kerätyt kannatusilmoitukset. Kuvaaja päivittyy vuorokauden vaihtuessa.
Voit upottaa kuvaajan omille verkkosivuillesi täältä.